Palkittu perunarieskan tekijä Heikki Penttilä lämmittää savusaunoja itärajalla

Aitoon Pelle Pelottomaksi kutsuttu Heikki Penttilä tunnetaan palkituista perunarieskoistaan. Viime aikoina Penttilä on viihtynyt Rautjärvellä rakentamassa savusaunoja. Tekemisen tahto ajaa monessa liemessä keitettyä yrittäjää eteenpäin.

Penttilän tilalla Pälkäneen Aitoossa on vuosikymmenten saatossa viljelty maata monella eri tavalla. On tuotettu munia broilerinkasvatukseen, pidetty jalostussikalaa, kasvatettu sekä viljelty viljaa ja perunoita.

Nykyinen rieskaverstas on yli sata vuotta sitten rakennettu kivestä lypsykarjan navetaksi. Perunarieska tai lepuska on perinteinen suomalainen tuote, joka tehdään eri puolilla maata vähän eri reseptillä.

Aitoo-rieskat ovat tiettävästi ainoita, joihin perunat keitetään ja käytetään kuorineen. Silloin saadaan koko peruna makuineen ja hivenaineineen käyttöön, eikä synny juuri lainkaan kuorintajätettä. Rieskoissa ei myöskään käytetä maitotuotteita ja kananmunia eli ne ovat vegaanisia.

Ansioistaan elintarvikkeiden kehittäjänä ja raaka-aineiden tuottajana Heikki Penttilä on nimetty Chaîne des Rôtisseurs -järjestön ammattilaisjäseneksi. Häntä on kutsuttu myös Aitoon omaksi Pelle Pelottomaksi, jolla on koko ajan uuden idean kehittäminen mietinnässä tai työn alla.

Vegaaniset Aitoo-perunarieskat sopivat monenlaiseen tarjoiluun. Kuva: Jarkko Nieminen.

Mutterin muotoisten savusaunojen malli on Kanadasta.

Penttilä on rakentanut äitinsä puolen suvun entisille maille Etelä-Karjalan Rautjärven rannalle, aivan itärajan pintaan, kaksi isoa hirsihuvilaa. Vuokrattavina olevat Hugon Huvilat tunnetaan nimillä Hugo ja Hilda.

Syksyn aikana huviloiden viereen nousi viime syksynä ensimmäinen paksuista hirsistä rakennettu savusauna. Toinen mutterin muotoinen sauna valmistuu kesäksi.

”Saunojen malli on peräisin Kanadasta. Ne on pystytetty omasta metsästä kaadetuista ja vieläpä omin käsin vuolluista haapahirsistä. Muurasin itse kiukaankin, kun muurari ei ehtinyt omien kiireidensä vuoksi sitä tekemään”, Penttilä kertoo.

Runsaasti kehuja saaneet saunat ovat vuokrauskäytössä, joko majoituksen kanssa tai erikseen. Ensimmäisessä saunassa on aloitettu myös yleiset savusaunaillat sunnuntaisin ja maanantaisin. Niihin voi ilmoittautua verkkosivulla savusaunat.fi.

Savusaunan voi vuokrata tarjoiluineen yksityiskäyttöön tai käydä kylpemässä yleisissä saunailloissa. Kuva: Heikki Kähkönen.

Savusauna lämpiää parhaimmillaan monta kertaa viikossa.

Heikki Penttilä viihtyy parhaiten silloin kun hänellä on jotakin puuhaa. Tekemisen tahto ajaa monia myötä- ja vastamäkiä kokenutta yrittäjää eteenpäin. Ideat eivät kuitenkaan lopu ja yhteistyö muiden yrittäjien sekä pientuottajien ja -jalostajien kanssa on osa hänen toimintaideaansa.

Hugon Huviloiden ja savusaunojen ympärille on rakentumassa erilaista oheisohjelmaa ja aktiviteetteja. Yhteistyökumppaneina ovat mm. ruokolahtelainen kulttuuri- ja ohjelmapalveluyritys Creative Kaiku sekä Lappeenranta-Imatran matkailuorganisaatio GoSaimaa.

”Mää touhuan nyt täällä saunatonttuna ja pidän saunat lämpiminä. Täytyy tästä mennä laittaan taas sauna tulille, kun illalla on tulossa kylpijöitä”, Penttilä sanoo ja livahtaa saunalle.

Pian nousee savu suuresta kivistä muuratun kiukaan pesästä. Reilun neljän tunnin kuluttua savusauna on taas valmis uusia kylpijöitä varten.

Heikki Penttilä rakensi savusaunan ja muurasi kiukaan itse. Kuva: Heikki Kähkönen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Samanlaiset artikkelit

Historia Kulttuuri Punkaharju 100 Uutiset

Punkaharju 100 vuotta sitten – maaliskuu 1924

Tapahtui Punkaharjulla 100 vuotta sitten -juttusarjan kirjoitukset perustuvat monelta osin aikakauden sanomalehtien uutisiin ja artikkeleihin. Maaliskuun 1924 teemana on sanomalehdet. Lehdet seurasivat kotimaan politiikkaa sekä maailman tapahtumia.  Vuoden 1924 alussa Savonlinnassa ilmestyi kaksi sanomalehteä, kansallisen edistyspuoleen Itä-Savo ja kokoomuslainen Savonmaa, joita punkaharjulaiset lukivat ja tilasivat koteihinsa. Lisäksi paikkakunnalle tilattiin Mikkelissä ilmestyneitä sosialidemokraattien Vapaus-lehteä ja maalaisliiton […]

Lue lisää
Historia Punkaharju 100 Uutiset

Puoluelehdet kilpailivat lukijoista 100 vuotta sitten Punkaharjulla

Sanomalehdillä on Suomessa pitkä ja värikäs historia. Sata vuotta sitten punkaharjulaisilla oli mahdollisuus tilata luettavaksi useita eri lehtiä, joilla lähes jokaisella oli oma vahva poliittinen sanomansa kerrottavanaan. Punkaharju 100 vuotta sitten -sarjan maaliskuun teemana on sanomalehti. Itsenäisyyden ensimmäisinä vuosina Suomen lehdistö oli sananvapauden kantilta tarkasteltuna vapaan kirjoittamisen ja julkaisemisen taipaleen alkumetreillä – oikeastaan vasta sen […]

Lue lisää
Historia Punkaharju 100 Uutiset

Punkaharju 100 vuotta sitten – helmikuu 1924

Punkaharjun kunta itsenäistyi 1. tammikuuta 1924. Helmikuussa kunnan toiminta alkoi pikkuhiljaa asettua uomiinsa. Ihmiset kulkivat talvi-iltoina iltamissa. Punkaharjun suojeluskunta piti yllä merkittävää roolia pitäjässä. Turisteja paikkakunnalle toi Hotelli Finlandian Punkaharju-viikot.  Punkaharju 100 vuotta sitten -juttusarja kertoo savokarjalaisen pitäjän pienistä ja hieman isommista asioista sekä tapahtumista ja ihmisistä. Sarja päivittyy joka kuukauden 1. päivänä. Ensimmäinen osa […]

Lue lisää