Savonlinnan kaupungilla on mahdollisuus näyttää esimerkkiä muille suomalaisille kunnille tarjoamalla tyhjiä asuntoja ja kiinteistöjä Ukrainasta saapuville pakolaisille majoitustiloiksi ja kokoontumispaikoiksi. Olemme selvinneet auttamisesta ennenkin. Viime sotien aikana kymmenet tuhannet Karjalan evakot kulkivat jalan Savonlinnan ja ympäryspitäjien läpi.
Talvi- ja jatkosotien muistot elävät yhä monien isovanhempiemme mielissä. Itärajan ja Saimaan alueen asukkaat saivat kokea sodan kauhut öisinä pommituksin. Pelko ja turvattomuus kauhu heijastui myös sotaa pakenevien ihmisten kasvoilta, kun he kulkivat Punkaharjun, Kerimäen ja Savonlinnan läpi hiljaisina, nälkäisinä ja väsyneinä.
Uupunutta siirtoväkeä majoitettiin tilapäisin suojiin, joita tarjosivat mm. tehtaat, varastot ja makasiinit. Maalaistalojen karjakeittiöissä ja saunatuvissa keitettiin matkalaisille soppaa, jotta he jaksoivat kulkea kohti tuntematonta päämääräänsä. Ihmiset antoivat vähästään ja sananmukaisesti jakoivat leipänsä hädänalaisten kesken.
Ukrainan sotaa on seurannut Euroopan mittakaavassa ennenkokematon pakolaisaalto, kun ukrainalaiset siviilit pakenevat tulvivana ihmisvirtana sodan jaloista naapurimaihinsa. Suomi on osa Euroopan Unionia ja kansainväliset sopimukset velvoittavat myös meitä auttamaan maanosamme sisällä useisiin miljooniin ihmisiin kasvavaa pakolaisten joukkoa.
Puruvesi-lehti (7.3.) kertoi, että Kerimaan matkailuhankkeen peruunnuttua lomakeskuksen majoitustiloja tarjottu on Maahanmuuttovirastolle ja Savonlinnan kaupungille Ukrainasta saapuvien pakolaisten ja lapsiperheiden käyttöön. Ajatus on hieno, mutta se on vasta alkua.
Savonlinnan kaupungin luottamusjohto, virkamiehet sekä yhdistykset ja järjestöt voisivat ensi tilassa kartoittaa, kuinka paljon kaupungin laajalle alueelle pakolaisia olisi heti otettavissa. Samalla pitäisi pohtia, kuinka heidän ruokahuoltonsa, vaatettaminen, terveydenhoito sekä sosiaaliset palvelut hoidettaisiin osana nykyistä järjestelmää, mutta kuitenkin erikoisjärjestelyin ja vapaaehtoisten tukemina.
Viime päivinä on kuulunut paljon kritiikkiä, kuinka vaateapu ei tavoita kaikkia avuntarvitsijoita Ukrainassa ja lähialueilla. Savonlinnassa keräystoimintaa on ansiokkaalla ja osaavalla tavalla organisoinut Operaatio Toivon perjantai, jonka esimerkki toimii rohkaisevana myös silloin, kun apua joudutaan antamaan omalle paikkakunnalle saapuville pakolaisille.
Eintarvikekeräykset ja majoittaminen on järjestettävä ammattilaisten ohjaamina, mutta aivan tavalliset ihmiset voivat tehdä paljon. Esimerkiksi Virossa on vähävaraisille suoritettu keräyksiä kauppojen kassojen yhteydessä. Säilykkeitä ja pitkään säilyviä elintarvikkeita on voinut jättää erikseen varattuihin ostoskärryihin, joista ne toimitettu edelleen jaettaviksi apua tarvitseville.
Ottakaamme ukrainalaiset vastaan ystävinä. Inhimillinen hätä koskettaa meitä kaikkia. Jokaisen apu on tarpeen.
Hyvää kansainvälistä naistenpäivää!
Heikki Kähkönen – Harjutie
Punkaharjun entinen vanhainkoti voisi olla hyvä paikka alkuun.