Punkaharjulaisen Reino Savukosken 30 vuoden työ kadonneiden etsijänä on julkaistu kirjana

Reino Savukoski on vesillä etsinnän itseoppinut mestari. Sari Passaron kirjoittama elämäkerta kertoo erityislaatuisen ihmisen tarinan. Se on kertomus entisestä rajavartijasta, joka on asettanut itsensä karuun työhön auttaakseen kadonneiden ihmisten läheisiä.

Kadonneen omaisten osa on piinaava. Kun Reino Savukoski, 73, on löytänyt etsityn vainajan, saadaan ainakin osaan kysymyksistä vastaus. 

Epätavallinen ura sai alkunsa, kun Savukoski toimi Kaakkois-Suomen Rajavartiostossa Imatralla koirankouluttajana ja hänen ystävänsä katosi. Savukoski ei saanut asialta rauhaa, ja näin hänestä tuli etsijä.

Reino Savukoski on löytänyt etsinnöissä yli 100 vainajaa. Moni toimittaja Sari Passaron kirjoittamassa elämäkerrassa kerrottu tapaus on päätynyt lehtien otsikoihin. Savukoski avaa kirjassa näitä tarinoita ja kertoo niistä ennen julkaisematonta tietoa.

Vastauksia saadaan monia pitkään askarruttaneisiin kysymyksiin. Kun Taipalsaarella uponnutta miehistönkuljetusvaunua nostettiin, miksi kolme varusmiestä ensin katosi etsijöiltä? 

Miten jääkiekkokasseihin sullotut Elise ja Martti Heinon ruumiit löytyivät merestä Espoossa? Mitä Laatokalla tapahtui, kun hiihtosuunnistuksen maailmanmestari Olavi Svanberg hukkui?

Kirjasta saatavat tekijänpalkkiot Savukoski lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

Sari Passaro
REINO SAVUKOSKI – Suomen tunnetuin kadonneiden etsijä
Minerva Kustannus

Ilmestyy 15.3.. Saatavana myös sähkö- ja äänikirjana

Pääkuvassa Reino Savukoski presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion isännöimissä Linnan juhlissa 6.12.2018. Kuva: Etsintäveneen tuki ry.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Samanlaiset artikkelit

Historia Punkaharju 100 Uutiset

Punkaharju 100 vuotta sitten – kesäkuu 1924

Punkaharjun kunnan ensimmäinen kevät vaihtui vihdoin kesäksi – ainakin kalenterin mukaan. Jäät lähtivät järvistä vasta toukokuun puolivälin jälkeen, eikä nykyisen kaltaisista helteistä ollut tietoakaan. Punkaharjulle odotettiin runsaasti kesävieraita läheltä ja kaukaa. Punkaharju 100 vuotta sitten -juttusarja on edennyt kesäkuuhun 1924. Koulutyö päättyi suvivirteen touko-kesäkuun vaihteessa ja pilteillä oli luvassa peräti kolme kuukautta lomaa, aina elokuun […]

Lue lisää
Historia Kulttuuri Punkaharju 100 Syö ja juo

Julkijuopottelua ja raittiusvalistusta Punkaharjulla 100 vuotta sitten

Punkaharjun asiat hyvin tuntenut nimimerkki L-no kirjoitti talvella 1924 Kotimaa-lehdessä huolestuneena elämänmenosta seurakunnassa ja Punkasalmen kylällä, Kirjoittaja oli pannut merkille, että seurakuntalaisten keskuudessa esiintyi juoppoutta ja muitakin paheita. Raittiusliike näyttäytyi vahvana Punkaharjulla koko 1920-luvun. Kieltolaista ja raittiusväen aktiivisuudesta huolimatta juopuneita hoiperteli Punkasalmen aseman nurkilla. Sata vuotta sitten Punkaharjulla elettiin tiukkaa juopottelun vastaista raittiuskurin aikaa. Siitä […]

Lue lisää
Historia Kulttuuri Punkaharju 100

Punkaharjulla äänet jakautuivat puoliksi porvareiden ja vasemmiston kesken 1924 eduskuntavaaleissa

Suomen 11. eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. huhtikuuta 1924. Kyseessä olivat ennenaikaiset vaalit, sillä presidentti K. J. Ståhlberg hajotti tynkäeduskunnan tammikuussa 1924. SDP äänestettiin maan suurimmaksi puolueeksi. Maalaisliitto oli toiseksi suurin ja kokoomus kolmantena. Vaalien jälkeen maahan nimitettiin porvareiden enemmistöhallitus. Eduskunnan hajottamisen taustalla oli Suomen äärivasemmiston kannatuksen kasvun tyrehdyttäminen. Vuonna 1922 nimitetty Kyösti Kallion hallitus alkoi käydä […]

Lue lisää