Suomi on edelläkävijä kestävässä matkailussa ja sillä saralla meillä on myös paljon annettavaa. Huoli ilmastonmuutoksen nopeasta etenemisestä on nostanut kuluttamisen ja ruoantuotannon keskeisiksi keskustelunaiheiksi. Maailmalla kaivataan juuri nyt sitä, mitä Saimaan alue voi tarjota: luonnonrauhaa, turvaa, puhtautta ja aitoutta.
Kahden piinaavan koronavuoden jälkeen Itä-Suomen matkailu- ja ravintolaväki on saanut lisää huolenaiheita. Hyökkäyssodan jatkuessa Ukrainassa – ja mikä pahinta: mahdollisesti eskaloituessa laajemmalle Eurooppaan – saamme odottaa aiemmin alueen matkailulle tärkeitä venäläisiä turisteja vielä melko pitkään.
Täällä itärajan tuntumassa olemme saaneet vuosisatojen ajan tulla toimeen omilla vahvuuksillamme. Puhdas metsäluonto sekä järvet selkineen, salmineen ja saarineen tarjoavat puitteet, joiden varaan matkailu- ja ravintolapalveluita on ollut hyvä rakentaa. Näin on jatkossakin.
Maailmalla kaivataan juuri sitä, mitä Savonlinnan seutu ja koko Saimaan alue voivat parhaimmillaan tarjota: luonnonrauhaa, turvaa, ruuhkattomuutta, puhtautta, elävää kulttuuritarjontaa, aitoutta sekä lähellä tuotettua ruokaa ja herkullisia makuja.
Kestävään kehitykseen perustuvat palvelut ja ratkaisut luovat ravintoloille ja matkailualalle kannattavaa liiketoimintaa. Ne voivat olla jopa avaimia menestykseen.
Tässä, jos missä, meillä on varaa ja mahdollisuudet kasvaa merkittävästi sekä luoda hyvinvointia luontoa säästäen ja ympäristöä kuormittamatta.
Ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvät asiat ovat ihmisille entistä tärkeämpiä, ja yhä suuremmalle osalle kuluttajia ne ovat valinta- ja ostoperuste.
Jatkossa katseet on suunnattava kotimaan matkailuun, Eurooppaan ja kauemmaksikin. Meillä on kuitenkin edessä valtavasti uusia haasteita, sillä maailma muuttuu ennennäkemättömän kovaa vauhtia.
Vanhoilla konsteilla ei pärjää uudessa tilanteessa. Ravintolat ja majoitusyritykset joutuvat tarjoamaan ratkaisuja, jotka tukevat asiakkaan ympäristötietoista ajattelua ja valintoja.
Tämän päivän asiakkaat ovat aiempaa vaativampia ja ympäristötietoisempia. He edellyttävät hinta-laatusuhteen lisäksi turvallisia, terveellisiä ja eettisesti tuotettuja palveluja ja tuotteita.
Jokamiehenoikeudet, puhdas luonto ja kansallispuisto luovat puitteet, mutta ne eivät riitä. Kestävät palvelut tukevat asiakkaan luontosuhdetta ja kartuttavat ympäristötietoa.
Savonlinna on kansainvälisesti kiinnostava sekä tunnelmallinen ja kaunis saaristokaupunki, joka lähiseutuineen tarjoaa viehättävät puitteet sekä asumiselle että matkailulle. Alueelle saapuukin yli puoli miljoonaa matkailijaa vuosittain.
Jokamiehenoikeudet takaavat vapaan liikkumisen luonnossa niin paikallisille asukkaille kuin vieraillekin. Pelkkä puhdas luonto sinänsä ei luo alueelle hyvinvointia ja kasvata alan liiketoimintaa.
Kansallispuistojen palveluiden kehittäminen sekä retkeilyreittien rakentaminen ja ylläpitäminen nielevät euroja. Luontoelämyksiin perustuvien investointien tuoma rahallinen tuotto jää palvelujen tarjoajalle ja ylläpitäjälle melko pieneksi suhteessa matkailijan saamaan elämykseen ja hyötyyn.
Kyse ei ole vain tarjonnasta. Asiakas odottaa, että matkailuyrittäjä tai ravintola auttaa ja ohjaa häntä kestävien valintojen tekemisessä. Silloin palveluyritys toimii tämän ajattelun ja elämäntavan välittäjänä ja sanoman viejänä.
Näin ravintoloista, kahviloista, hotelleista ja elämyspalveluyrityksistä tulee informaatio- ja palvelukeskuksia eli learning shopeja, joissa ilmasto- ja ympäristötietoiset kuluttajat kohtaavat ja joihin tavallinen asiakas saapuu hakemaan sekä tietoa että vahvistusta näkemyksilleen.
Kestävän kehityksen kokonaisidea perustuu sosiaaliseen, ympäristöön liittyvään sekä taloudelliseen kestävyyteen. Ne kaikki ovat avaimia menestykseen.
Vastuullisuus ja kestävän kehityksen ratkaisut pitävät sisällään tulevaisuuden ravintolassa tai majoitus- ja elämyspalveluja tarjoavassa yrityksessä koko tuotantoketjun, palveluprosessin ja henkilökunnan hyvinvoinnin.
Palveluilla ylläpidetään ja edistetään ihmisten hyvinvointia ja sosiaalista elämänlaatua. Kotimainen ruoka, reilun kaupan tuotteet ja luomu toimivat myynnin ja markkinoinnin välineinä sekä palvelualojen kilpailutekijöinä.
Parhaimmillaan ne ovat jopa avaimia menestykseen – varsinkin, kun ne yhdistetään elämyksiin puhtaassa luonnossa ja kulttuuriympäristössä.
Lähiruokaan yhdistetään puhtaus ja korkea laatu. Lähellä kasvatettu ja valmistettu ruoka on ekologista, koska jakeluketjut ovat lyhyet ja pakkausjätteen määrä vähäisempi kuin kauempaa tulevilla elintarvikkeilla.
Tärkeää on, että ruoan ja raaka-aineiden alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään ja voidaan jäljittää.
Sosiaalisesti kestäviä ja ympäristöä säästäviä ratkaisujen myötä voidaan mara-sektorilla ja niihin kytkeytyvissä yrityksissä saavuttaa kustannussäästöä sekä tavoittaa aiempaa laajemman asiakaskunnan.
Ja mikä tärkeintä: kestävien palvelujen ja ratkaisujen avulla on mahdollista löytää uusia kuluttajaryhmiä, jotka ovat valmiita raottamaan lompakkoaan, kunhan maailma pelastuu.
Uusi ilmastolaki asettaa matkailun kehittämiselle haasteita paikallisesti ja kansainvälisesti.
Hallitus hyväksyi runsas viikko sitten esityksen uudeksi ilmastolaiksi. Ilmasto- ja päästötavoitteiden lisäksi laki laajenee koskemaan maankäyttösektoria. Maankäyttöä koskevat rajoitukset tulevat asettamaan omat haasteensa matkailuinfrastruktuurin rakentamiselle ja investoinneille Itä-Suomessa.
Vaikka lakiesityksessä erityishuomio on kohdistettu Pohjois-Suomeen ja saamaleiskulttuuriin, jo pelkästään itärajan läheisyys ja Venäjän mahdollinen ajautuminen sekasortoon asettavat valtavia haasteita ilmastonmuutoksen etenemisvauhdille Saimaan alueella.
Saimaa on luonnoltaan ja ilmasto-olosuhteiltaan riippuvainen Laatokan ja Pietarin läheisyydestä. Järvialtaan tulevaisuus liittyy ratkaisuihin, joita itärajan takana tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa tehdään. Ja niitä päätöksiä eivät kansainväliset sopimukset ja kestävän kehityksen tavoitteet välttämättä hetkauta.
Heikki Kähkönen
Kipunavahti on Harjutie-verkkosivun blogipalsta. Kirjoittaja on Helsingissä ja Punkaharjulla asuva toimittaja, joka on erikoistunut ruoan ja juomien kulttuureihin sekä ravintola- ja matkailualaan.
Kirjoitus perustuu Viisi Tähteä Media Oy:n järjestämään Kestävästä kehityksestä kannattavaa liiketoimintaa -seminaariin 14.1.2020.
