Punkaharju 100 vuotta sitten – tammikuu 1924

Punkaharjun kunta täyttäisi tänään 100 vuotta. Kunta itsenäistyi vuoden 1924 alusta eroamalla virallisesti Kerimäestä. Punkaharju säilyi itsenäisenä 89 vuotta, kunnes se liittyi Savonlinnan kaupunkiin 2013.

Tästä käynnistyvä Punkaharju 100 vuotta sitten -juttusarja kertoo savokarjalaisen pitäjän pienistä ja hieman isommista asioista sekä tapahtumista ja ihmisistä. Sarja päivittyy joka kuukauden 1. päivänä.

Sarjassa jokaisella sadan vuoden takaisella kuukaudella on oma hento teemansa. Pyrin tarkastelemaan niiden kautta laajempia kokonaisuuksia ja luomaan erilaisia asiayhteyksiä. Nyt tammikuussa nousee esille kunnan hallinnon järjestäminen, helmikuussa suojeluskunta ja muut yhdistykset, maaliskuussa alueen sanomalehdet ja niin edelleen.

Nykykiireen keskellä on joskus hyvä pysähtyä pohtimaan, minkälaista elämä oli ennen. Moni asia on toki muuttunut sadassa vuodessa. Silti yllättävän monet ilmiöt ja tuon ajan tapahtumat tuntuvat tutuilta, kuten ihmisten nimet, paikat, järvet, kylät ja tietenkin itse Punkaharju – joka uipi juurikuin vesilintu levitettyine siipineen ja ympärillä olevine poikineen, kuten Z. Topelius kuvasi Punkaharjua Maamme kirjassaan 1876.

Uudenvuoden tinaa valetaan asemapäällikkö Lennart Latvalan kotona Putikon asemalla. Kuva: Onni Lajunen, 1923. Museovirasto.

Vuoden 1924 alun sanoma- ja aikakauslehtiä lukemalla on helppo nähdä yhtäläisyyksiä tähän päivään. Myös silloin vasemmisto ja oikeisto kävivät tiukkaa kädenvääntöä Suomen politiikan ja talouden suunnasta.

Mediamyllerrys oli käynnissä: telefooni, elokuvat ja radio levisivät pikkuhiljaa maaseudulle ja alkoivat täyttää ihmisten tajuntaa. Liikenne vilkastui, kun bensiinikäyttöiset automobiilit yleistyivät maanteillä.

Tammikuun suurin uutinen kotimaassa oli eduskunnan hajottaminen ja uuden hallituksen nimittäminen. Presidentti K J. Ståhlberg hajotti tynkäeduskunnan, joka ei ollut vasemmistopuolueiden, SDP:n ja STP:n, kansanedustajien eroamisen vuoksi enää täysilukuinen. Ståhlberg nimitti pari päivää aiemmin eronneen Kyöstin Kallion hallituksen tilalle A. K. Cajanderin toimitusministeriön. Uudet eduskuntavaalit päätettiin pitää maaliskuussa.

Ulkomainen uutisointi keskittyi Neuvosto-Venäjän vallanvaihtoon. V. I. Lenin kuoli 21.1.1924 ja diktaattori Josif Stalin aloitti valtakautensa. Lenin oli kuollessaan 53-vuotias. Hänet haudattiin Moskovan Punaiselle torille perustettuun mausoleumiin. Pietarin kaupungin nimi muutettiin Leningradiksi.

Neuvostoliiton provokaatiot Suomen itärajalla olivat yleisiä. Historian tarkastelun kannalta on paradoksaalista, että Stalin on jälleen ajankohtainen rajan takana ja hybridivaikuttaminen rajan pinnassa lähes jokapäiväistä.

Pikaluistelijat Julius Skutnabb (vas.) ja Clas Thunberg Chamonix’n olympialaisissa 1924.

Tammikuun lopussa katseet kääntyivät ensimmäisiin talviolympialaisiin Ranskan Chamonix’ssa. Kisoihin osallistui 294 urheilijaa 16 maasta. Suomi saavutti 11 mitalia. Pikaluistelussa Clas Thunberg voitti kolme ja Julius Skutnabb yhden kultamitalin. Mitalitilastossa Suomi sijoittui Norjan jälkeen toiseksi.

Vuoden 1924 ensimmäisinä päivinä Punkaharjun pakkasilmassa oli odotuksen tuntua, varsinkin kunnallismiehillä. Oltiinhan sitä kovan paikallisen väännön jälkeen itsenäisiä punkaharjulaisia.

Uusi vuosi alkoi lumisena ja pimeänä. Kaiken myllerryksen keskellä hevoselle oli vietävä heiniä, lehmät lypsettävä sekä porsaat ja sanikat ruokittava, kuten aina ennen ja yhä sen jälkeenkin. Elämä kulki yksinkertaista uomaansa.

Heikki Kähkönen
heikki@harjutie.fi

Tammikuu 1924

Punkaharjun kunnan eroamisessa Kerimäestä edettiin seurakunta ja kirkko edellä. Näin määräsi kunnallislaki. Seurakunta itsenäistyi jo vappuna 1922. Kirkko vihittiin käyttöön uudenvuodenpäivänä 1923.

Punkaharjun seurakunnan väkiluku oli vuoden 1923 lopussa 1752 miestä ja 1782 naista eli yhteensä 3584.

Punkaharjun ensimmäiset kunnallisvaalit käytiin 4.–5.12.1923. Vaikka Suomessa oli voimassa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, naisia ei asettunut ehdokkaiksi. Äänioikeutettuja vaaleissa oli 1846. Vaaliuurnilla kävi 690 äänestäjää. Äänestysprosentti oli vain 37,4.

Vaaleissa valittiin 18 kunnanvaltuutettua ja heille kuusi varajäsentä sekä neljä tilintarkastajaa ja neljä varatilintarkastajaa. Porvareiden kolmelta listalta valittiin yhteensä yksitoista ja sosialistien yhdeltä listalta seitsemän valtuutettua.

Kerimäki halusi oman laintulkintansa perusteella, että Punkaharjun valtuusto olisi toiminut vuoden 1924 loppuun saakka osana Kerimäen kunnanvaltuustoa ja itsenäistynyt vasta vuoden kuluttua eli 1925.

Punkaharjulle tämä ehdotus ei kelvannut. Uusi valtuusto tarttui heti toimeen ja päätti jo joulukuun neuvottelussaan Kerimäestä riippumatta ottaa itsenäisen kunnan hallinnon käsiinsä ja kokoontua omalla alueella ja vain omia asioita varten.

Kunnanvaltuuston ensimmäinen virallinen kokous pidettiin 7.1.1924. Uudella kunnalla ei ollut omaa virastotaloa. Kokous avattiin Punkasalmen Palomäellä Putikon nuoriseuran talossa. Puheet loppuivat lyhyeen, kun valtuutetut joutuivat lähtemään pian nimenhuudon jälkeen pakkasta evakkoon ja kokoustamaan kirkonkylälle H. J. ja Olga Laamasen kahvilaan.

Kokouksessa päätettiin lähettää 19 pykälän mukainen ilmoitus Kerimäen kunnalle Punkaharjun eroamisesta sekä pyydettiin Kerimäkeä asettamaan toimikunta kuntien taloudellisten välien selvittämistä varten. Neuvottelujen jälkeen Punkaharjun kunta sai osuutensa yhteisestä omaisuudesta asukaslukujen suhteen mukaan. Ositus kesti neljä vuotta ja tilit olivat tasan vasta tammikuussa 1928.

Punkarjun kirkko 1927. Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto.
AIKAJANA

1.1. Punkaharjun kunta aloitti toimintansa

1.1. Metsätieteellisen koelaitoksen Punkaharjun tutkimusalue käynnistyi
Metsäntutkimuslaitoksen edeltäjä Metsätieteellinen koelaitos perusti vuoden 1924 alusta eri puolille Suomea 10 tutkimusaluetta, joista yksi aloitti toimintansa Punkaharjulla. Tutkimusalueilla yhdistettiin sekä tieteellinen tutkimus että metsätalouden käytännöllinen harjoittaminen. Punkaharjulla ja Kolilla alueisiin yhdistyivät myös metsien matkailullinen hyödyntäminen ja metsätalouden tunnetuksi tekeminen.
Tutkimusalueen ensimmäinen esimies oli Emil Siira, joka aloitti työt Punkaharjulla vuonna 1907. Hän työskenteli aluksi Metsähallituksen metsänvartijana. Vuosina 1924–1953 hän oli tutkimusalueen esimiehenä.

6.1. Hiukanjoen meijeri osaksi maakunnallista meijeriä
Hiukanjoen Osuusmeijeri Punkaharjun Vaarassa päätti liittyä maakunnalliseen Rajalahden Osuusmeijeri Osuuskuntaan.
”Mainittakoon, että useissa toisissakin kyläkunnissa ovat samallaiset toimenpiteet käynnissä”, uutisoi yhdistymisestä Savonmaa-lehti.

7.1. Punkaharjun kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous
Kokouksen avasi Kerimäen keskuslautakunnan puheenjohtaja Heikki Heinonen. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Takaharjun parantolan isännöitsijä, maisteri Mikko Saarenheimo ja varapuheenjohtajaksi asemamies Otto Miettinen.
Kunnallislautakunnan esimieheksi sekä verotuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä Kalle Immonen. Lautakunta toimi myös köyhäinhoitohallituksena.
Valtuusto päätti julistaa auki yhdistetyn rahastonhoitajan ja kunnankirjurin toimen sekä ryhtyi hakemaan väliaikaista huoneistoa valtuuston ja lautakuntien kokouksia varten.
Kansakouluvaliokuntaan valittiin metsänvartija Emil Siira, pastori Yrjö Airola ja Nobel-Standardin varastonhoitaja Herman Tirronen. Kansakoulujen johtokunnat päätettiin pitää samanlaisina kuin ne olivat Kerimäen kunnan aikana.

12.1. Punkaharjulle oma suojeluskunta
Suojeluskuntain ylin esikunta ilmoitti suostumuksenaan, että Kerimäen suojeluskunnasta erotetaan Punkaharjun pitäjään kuuluva osa uuden Punkaharjun suojeluskunnaksi 1.2.1924 alkaen. Esikunnan kotipaikaksi nimettiin Punkasalmen asema.

13.1. Hevoskilpailut Finlandian edustalla
Punkaharjun Hevosystäväin seuran yleiset kilpa-ajot pidettiin Hotelli Finlandian edustalla Laukanlahden jäällä. Ajoissa kisattiin kolmessa sarjassa. Hevosia oli mukana 24. Nuorten hevosten sarjan voitti Emil Sikiön tamma Kesy. Toisessa sarjassa paras oli E. Forssin Markun-Muisto. Kolmannessa eli sekasarjassa ykkönen oli Otto Juutin Perho.
”Ajojen perästä oli hevosmiesten päivälliset ja yleinen iltama Finlandiassa. Ohjelmat mainittakoon maamiesseuran vanhimman jäsenen, Taavetti Silvennoisen, esitelmä hevoshoidosta. Yleisöä oli melkein täysi huone. Käytös kiitettävää.”, uutisoi tilaisuudesta Itä-Savo-lehti.

16.1. Tuhoisa tulipalo Kulennoisissa
Kauppias Oskar Kososen liikkeen kauppavarasto tuhoutui yöllisessä tulipalossa Kulennoisten aseman lähellä. Savonmaa-lehden uutisen mukaan tuli pääsi irti noin kello 23. Kosonen oli sulkenut varaston iltapäivällä lähtiessään kunnallislautakunnan kokoukseen. Palo saatiin sammutettua melko pian, jo puolen yön aikaan.
Tulipalon puotihuoneistossa ja varastossa aiheuttamien vahinkojen arvo nousi 150 000 markkaan. Omaisuus oli vakuutettu, mutta vakuutus ei korvannut kaikkia tuhoja. (Savonmaa)

Ilmoitukset Itä-Savossa 22.1. ja Savonmaa-lehdessä 19.1.

17.1. Punkaharjulle valittiin kunnankirjuri ja kätilö
Punkaharjun kunnankirjuriksi ja rahastonhoitajaksi nimitettiin räätäli Heikki Heinonen Putikosta 550 markan kuukausipalkalla. Kätilöksi valittiin kätilö Olga Putkonen Helsingistä.

26.1. Kalansaaliit huonoja Puruvedellä
Itä-Savo kertoi, että kalastus Puruvedellä on ollut huonoa koko talven. Suurnuotan omistajat eivät saaneet kalaa omiksi tarpeikseenkaan, vaan oli turvauduttava ostokalaan.

27.1. Kerimäen ja Punkaharjun suojeluskuntien vuosikokoukset
Kerimäen suojeluskunnan vuosikokous pidettiin Hotelli Finlandiassa. Läsnä oli 30 suojeluskuntalaista. Puhetta johti punkaharjulainen H. J. Kosonen. Kokous totesi, että Punkaharjulle muodostetaan oman suojeluskunta 1.2.1924 alkaen. Kerimäen sk:n omaisuus päätettiin jakaa molempien suojeluskuntien kesken.
Yhteiskokouksen jälkeen oli Punkaharjun suojeluskunnan perustavan kokouksen vuoro. Sen puheenjohtaja toimi jälleen H. J. Kosonen. Kirjurina oli sk. vääpeli Ilonen. Paikallistoimikuntaan valittiin Takaharjun parantolan ylilääkäri Väinö Seppänen, kauppias Adam Juho Stavén, Kalle Uotila (nuor.) ja J. Turtiainen sekä varajäseniksi konemestari Alpo Janhunen ja maanviljelijä Pekka Tynkkynen.
Kurinpitolautakuntaan vakinaisiksi nimettiin tilanhoitaja Ivar Lönnroth, maisteri Mikko Saarenheimo ja konttoristi Toivo Suikkari sekä varalle rautatievirkailija Eskelinen ja Yrjö Silvennoinen. V.a. paikallispäälliköksi päätettiin ehdottaa opettaja Artturi Niemeä Punkaharjulta. (Itä-Savo)

27.1. Putikon työväenyhdistys asetti Heikki Heinosen ehdolle eduskuntaan
Putikon työväenyhdistys asetti maaliskuun eduskuntavaaleja varten ehdokkaakseen räätäli Heikki Heinosen Putikosta. Heinonen oli Punkaharjun kunnanvaltuutettu sekä kunnankirjuri ja taloudenhoitaja. (Vapaus)

29.1. Kalle Silvennoiselle kahvilalupa Punkasalmelle
Lehdet uutisoivat, että työmies Kalle Emil Silvennoiselle, Punkaharjun pitäjän Kauvonniemen kylästä, on myönnetty lupa kahviliikkeen harjoittamiseen nimellä Väliharjun kahvila.

31.1. Punkaharjun kunnanvaltuusto hyväksi talousarvion
Punkaharjun kunnanvaltuusto hyväksyi ensimmäisen toimintavuoden talousarvionsa. Tulojen ja menojen loppusumma oli 959 400 markkaa.
Suurimmat menot koostuivat uudisrakentamisesta ja kiinteistöjen hankinnasta (450 000 mk) sekä opetus- ja valistuslaitoksista (313 400 mk). Tulopuolella verotuloja budjetoitiin n. 411 000 mk. Lainaa kunta laski ottavansa 375 000 mk.
Kunta otti kiitollisuudella vastaan Ivar Roschierin perinnöstä muodostetun säätiön lähes 89 000 markan lahjoituksen.
Valtuusto päätti myös kunnanhuoneen rakentamisesta. Asian valmisteluja varten valittiin viiden hengen toimikunta, johon kuuluivat Kalle Uotila, Heikki Immonen, August Tynkkynen, Hugo Kuutti ja Matti Debner.

31.1. Ukkonen jyrisi keskellä talvea
Kovaa ukkosen jyrinää kuultiin kello 3:n aikaan Punkaharjulla. Harvinainen tapaus näin keskitalvella, ihmetteli Itä-Savo.

 

Pääkuva: Punkaharju Ilmavoimien valokuvassa. Rainer Ahonius, 1928. Suomen Ilmailumuseo.

Lähteitä:
M.-L. Laamanen, L. Vuorela ja T. Kosonen: Punkaharjun kunta vuosina 1924–1946, Punkaharju 1974.
L. Pohjannoro: Vanhan Kerimäen historia II – Kerimäen ja Punkaharjun historiaa kunnallishallinnon uudistamisesta 1865 Punkaharjun eroon 1924. Kerimäki 1990.
Sanomalahdet: Itä-Savo, Savonmaa, Karjala, Uusi-Suomi, Vapaus ja Mikkelin Sanomat.
Savonlinnan seurakunta
Esko Oksa, Luonnonvarakeskus LUKE

 

6 thoughts on “Punkaharju 100 vuotta sitten – tammikuu 1924

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Samanlaiset artikkelit

Historia Punkaharju 100 Uutiset

Punkaharju 100 vuotta sitten – helmikuu 1924

Punkaharjun kunta itsenäistyi 1. tammikuuta 1924. Helmikuussa kunnan toiminta alkoi pikkuhiljaa asettua uomiinsa. Ihmiset kulkivat talvi-iltoina iltamissa. Punkaharjun suojeluskunta piti yllä merkittävää roolia pitäjässä. Turisteja paikkakunnalle toi Hotelli Finlandian Punkaharju-viikot.  Punkaharju 100 vuotta sitten -juttusarja kertoo savokarjalaisen pitäjän pienistä ja hieman isommista asioista sekä tapahtumista ja ihmisistä. Sarja päivittyy joka kuukauden 1. päivänä. Ensimmäinen osa […]

Lue lisää
Historia Punkaharju 100

Punkaharju 100 vuotta – Suojeluskuntalaiset vallan ytimessä uuden kunnan hallinnossa

Punkaharjun suojeluskunnan toiminta itsenäisenä järjestönä alkoi 1. helmikuuta 1924.  Punkaharjulla oli ollut suojeluskuntiin liittyvää liikehdintää vuodesta 1917 lähtien. Ennen kunnan itsenäistymistä toimintaa harjoitettiin Kerimäen suojeluskunnan paikallisosastoissa. Suojeluskuntalaiset olivat keskeisessä asemassa kaikessa päätöksenteossa 100 vuotta sitten Punkaharjulla. Suojeluskuntatoiminta Kerimäen pitäjän alueella käynnistyi jo ennen sisällissotaa. Venäjän maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen pelättiin levottomuuksien leviävän Savonlinnan seudulle. Sen […]

Lue lisää