Artikkelisarja kertoo 100-vuotiaan Punkaharjun kunnan historiasta – Tammikuu 1924

Punkaharjun kunnan perustamisesta tuli vuoden 2024 alussa kuluneeksi 100 vuotta. Kunta itsenäistyi vuoden 1924 alusta eroamalla virallisesti Kerimäestä. Punkaharju säilyi itsenäisenä 89 vuotta, kunnes se liittyi Savonlinnan kaupunkiin 2013.

Punkaharju 100 vuotta sitten -juttusarja kertoo savokarjalaisen pitäjän pienistä ja hieman isommista asioista sekä tapahtumista ja ihmisistä. Teemojen, henkilöiden, poliittisten päätösten ja historian tapahtumien muisteluiden myötä juttusarja nivoo yhteen laajempia kokonaisuuksia ja luomaan erilaisia asiayhteyksiä. Pohjina ovat lehtikirjoitukset ja uutiset vuodelta 1924.

Nykykiireen keskellä on joskus hyvä pysähtyä pohtimaan, minkälaista elämä oli ennen. Moni asia on toki muuttunut sadassa vuodessa. Silti yllättävän monet ilmiöt ja tuon ajan tapahtumat tuntuvat tutuilta, kuten ihmisten nimet, paikat, järvet, kylät ja tietenkin itse Punkaharju – joka uipi juurikuin vesilintu levitettyine siipineen ja ympärillä olevine poikineen, kuten Z. Topelius kuvasi Punkaharjua Maamme kirjassaan 1876.

Vuoden 1924 ensimmäisinä päivinä Punkaharjun pakkasilmassa oli odotuksen tuntua, varsinkin kunnallismiehillä. Oltiinhan sitä kovan paikallisen väännön jälkeen itsenäisiä punkaharjulaisia.

Uusi vuosi alkoi lumisena ja pimeänä. Kaiken myllerryksen keskellä hevoselle oli vietävä heiniä, lehmät lypsettävä sekä porsaat ja sanikat ruokittava, kuten aina ennen ja yhä sen jälkeenkin. Elämä kulki yksinkertaista uomaansa.

Punkaharjun kunta aloitti itsenäisenä 1.1.1924

Punkaharjun kunnan eroamisessa Kerimäestä edettiin seurakunta ja kirkko edellä. Näin määräsi kunnallislaki. Seurakunta itsenäistyi jo vappuna 1922. Kirkko vihittiin käyttöön uudenvuodenpäivänä 1923.

Punkaharjun seurakunnan väkiluku oli vuoden 1923 lopussa 1752 miestä ja 1782 naista eli yhteensä 3534.

Punkaharjun ensimmäiset kunnallisvaalit käytiin 4.–5.12.1923. Vaikka Suomessa oli voimassa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, naisia ei asettunut ehdokkaiksi. Äänioikeutettuja vaaleissa oli 1846. Vaaliuurnilla kävi 690 äänestäjää. Äänestysprosentti oli vain 37,4.

Vaaleissa valittiin 18 kunnanvaltuutettua ja heille kuusi varajäsentä sekä neljä tilintarkastajaa ja neljä varatilintarkastajaa. Porvareiden kolmelta listalta valittiin yhteensä yksitoista ja sosialistien yhdeltä listalta seitsemän valtuutettua.

Kerimäki halusi oman laintulkintansa perusteella, että Punkaharjun valtuusto olisi toiminut vuoden 1924 loppuun saakka osana Kerimäen kunnanvaltuustoa ja itsenäistynyt vasta vuoden kuluttua eli 1925.

Punkaharjulle tämä ehdotus ei kelvannut. Uusi valtuusto tarttui heti toimeen ja päätti jo joulukuun neuvottelussaan Kerimäestä riippumatta ottaa itsenäisen kunnan hallinnon käsiinsä ja kokoontua omalla alueella ja vain omia asioita varten.

Kunnanvaltuuston ensimmäinen virallinen kokous pidettiin 7.1.1924. Uudella kunnalla ei ollut omaa virastotaloa. Kokous avattiin Punkasalmen Palomäellä Putikon nuoriseuran talossa. Puheet loppuivat lyhyeen, kun valtuutetut joutuivat lähtemään pian nimenhuudon jälkeen pakkasta evakkoon ja kokoustamaan kirkonkylälle Heikki J. ja Olga Laamasen kahvilaan.

Kokouksen avasi Kerimäen keskuslautakunnan puheenjohtaja Heikki Heinonen. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Takaharjun parantolan isännöitsijä, maisteri Mikko Saarenheimo ja varapuheenjohtajaksi asemamies Otto Miettinen.

Kokouksessa päätettiin lähettää 19 pykälän mukainen ilmoitus Kerimäen kunnalle Punkaharjun eroamisesta sekä pyydettiin Kerimäkeä asettamaan toimikunta kuntien taloudellisten välien selvittämistä varten. Neuvottelujen jälkeen Punkaharjun kunta sai osuutensa yhteisestä omaisuudesta asukaslukujen suhteen mukaan. Ositus kesti neljä vuotta ja tilit olivat tasan vasta tammikuussa 1928.

Kunnallislautakunnan esimieheksi valittiin Kalle Immonen ja varaesimieheksi Heikki Heinonen. Kunnallislautakuntaan jäseniksi tulivat Herman Tirronen,  Juho Punnonen, Pekka Turtiainen (Mäkiaho), Kalle Uotila, Oskar Kosonen, Risto Silvennoinen ja Heikki Turtiainen.  Immosesta valittiin myös verotuslautakunnan puheenjohtajaksi. Lautakunta toimi samalla köyhäinhoitohallituksena.
Verotuslautakuntaan valittiin Kalle Immonen, Kalle Uotila, Otto Miettinen, Heikki Heinonen ja Paavo Silvennoinen sekä varalle Herman Tirronen, Paavo Niiranen, Viljam Makkonen ja Albin Tynkkynen.

Lausunnonantajiksi verotuslautakunnalle tulivat Albin Tynkkynen Vaarasta, Erland Kosonen Susiniemestä, Albin Kosonen, Kalle Valtonen Turtianniemestä, Juho Kontio Kalajärveltä, Herman Tirronen Punkaniemeltä, Mikko Saarenheimo Tuunaansaaresta, Hanno Turtiainen ja H. Surakka Kulennoisista, Pekka Kosonen Vaahersalosta sekä Juho Punnonen Laukansaaresta.

Kansakouluvaliokuntaan valittiin metsänvartija Emil Siira, pastori Yrjö Airola ja Nobel-Standardin varastonhoitaja Herman Tirronen. Kansakoulujen johtokunnat päätettiin pitää samanlaisina kuin ne olivat Kerimäen kunnan aikana.

Valtuusto päätti julistaa auki yhdistetyn rahastonhoitajan ja kunnankirjurin toimen sekä ryhtyi hakemaan väliaikaista huoneistoa valtuuston ja lautakuntien kokouksia varten.

Ståhlberg hajoitti eduskunnan ja Lenin kuoli Neuvosto-Venäjällä.

Vuoden 1924 alun sanoma- ja aikakauslehtiä lukemalla on helppo nähdä yhtäläisyyksiä tähän päivään. Myös silloin vasemmisto ja oikeisto kävivät tiukkaa kädenvääntöä Suomen politiikan ja talouden suunnasta.

Mediamyllerrys oli käynnissä: telefooni, elokuvat ja radio levisivät pikkuhiljaa maaseudulle ja alkoivat täyttää ihmisten tajuntaa. Liikenne vilkastui, kun bensiinikäyttöiset automobiilit yleistyivät maanteillä.

Tammikuun suurin uutinen kotimaassa oli eduskunnan hajottaminen ja uuden hallituksen nimittäminen. Presidentti K J. Ståhlberg hajotti tynkäeduskunnan, joka ei ollut vasemmistopuolueiden, SDP:n ja STP:n, kansanedustajien eroamisen vuoksi enää täysilukuinen. Ståhlberg nimitti pari päivää aiemmin eronneen Kyöstin Kallion hallituksen tilalle A. K. Cajanderin toimitusministeriön. Uudet eduskuntavaalit päätettiin pitää huhtikuussa.

Ulkomainen uutisointi keskittyi Neuvosto-Venäjän vallanvaihtoon. V. I. Lenin kuoli 21.1.1924 ja diktaattori Josif Stalin aloitti valtakautensa. Lenin oli kuollessaan 53-vuotias. Hänet haudattiin Moskovan Punaiselle torille perustettuun mausoleumiin. Pietarin kaupungin nimi muutettiin Leningradiksi.

Neuvostoliiton provokaatiot Suomen itärajalla olivat yleisiä. Historian tarkastelun kannalta on paradoksaalista, että Stalin on jälleen ajankohtainen rajan takana ja hybridivaikuttaminen rajan pinnassa lähes jokapäiväistä.

Tammikuun lopussa katseet kääntyivät ensimmäisiin talviolympialaisiin, jotka pidettiin Ranskan Chamonix’ssa. Kisoihin osallistui 294 urheilijaa 16 maasta. Suomi saavutti 11 mitalia. Mitalitilastossa Suomi sijoittui Norjan jälkeen toiseksi.

Pikaluistelussa Clas Thunberg voitti kolme ja Julius Skutnabb yhden kultamitalin. Hopeaa saivat August Eskelinen, Heikki Hirvonen, Ville Mattila ja Väinö Bremer sotilaspartiohiihdossa sekä Ludovika ja Walter Jakobsson taitoluistelun pariluistelussa. Skutnabb ja Thunberg saivat vielä pikaluistelussa sekä hopeaa että pronssia. Tapani Niku sijoittui hiihdossa pronssille.

PUNKAHARJU SANOMALEHDISSÄ – Tammikuu 1924

1.1. Punkaharjun kunta aloitti toimintansa

1.1. Metsätieteellisen koelaitoksen Punkaharjun tutkimusalue käynnistyi
Metsäntutkimuslaitoksen edeltäjä Metsätieteellinen koelaitos perusti vuoden 1924 alusta eri puolille Suomea 10 tutkimusaluetta, joista yksi aloitti toimintansa Punkaharjulla. Tutkimusalueilla yhdistettiin sekä tieteellinen tutkimus että metsätalouden käytännöllinen harjoittaminen. Punkaharjulla ja Kolilla alueisiin yhdistyivät myös metsien matkailullinen hyödyntäminen ja metsätalouden tunnetuksi tekeminen.
Tutkimusalueen ensimmäinen esimies oli Emil Siira, joka aloitti työt Punkaharjulla vuonna 1907. Hän työskenteli aluksi Metsähallituksen metsänvartijana. Vuosina 1924–1953 hän toimi tutkimusalueen esimiehenä.

3.1. Toivo Neuvonen maamieskoulun kurssille
Parikkalan seudun maamieskoulun tammik. 10 p:nä 1924 alkavalle kurssille on valittu Toivo Neuvonen Punkaharjulta.

6.1. Hiukanjoen meijeri osaksi maakunnallista meijeriä
Hiukanjoen Osuusmeijeri Punkaharjun Vaarassa päätti liittyä maakunnalliseen Rajalahden Osuusmeijeri Osuuskuntaan.
”Mainittakoon, että useissa toisissakin kyläkunnissa ovat samallaiset toimenpiteet käynnissä”, uutisoi yhdistymisestä Savonmaa-lehti.

12.1. Punkaharjulle oma suojeluskunta
Suojeluskuntain ylin esikunta ilmoitti suostumuksenaan ja tasavallan presidentti vahvisti päiväkäskyllään, että Kerimäen suojeluskunnasta erotetaan Punkaharjun pitäjään kuuluva osa uuden Punkaharjun suojeluskunnaksi 1.2.1924 alkaen. Esikunnan kotipaikaksi nimettiin Punkasalmen asema. Suojeluskunnan alkutaipaleesta on oma artikkeli tämän linkin takana.

13.1. Hevoskilpailut Finlandian edustalla
Punkaharjun Hevosystäväin seuran yleiset kilpa-ajot pidettiin Hotelli Finlandian edustalla Laukanlahden jäällä. Ajoissa kisattiin kolmessa sarjassa. Hevosia oli mukana 24. Nuorten hevosten sarjan voitti Emil Sikiön tamma Kesy. Toisessa sarjassa paras oli E. Forssin Markun-Muisto. Kolmannessa eli sekasarjassa ykkönen oli Otto Juutin Perho.
”Ajojen perästä oli hevosmiesten päivälliset ja yleinen iltama Finlandiassa. Ohjelmat mainittakoon maamiesseuran vanhimman jäsenen, Taavetti Silvennoisen, esitelmä hevoshoidosta. Yleisöä oli melkein täysi huone. Käytös kiitettävää.”, uutisoi tilaisuudesta Itä-Savo-lehti.

13.1. Ruhvanan raittiusseuran vuosikokous
Vuosikokous pidettiin Lajusenmäellä Tuomas Lajusen talossa. Seuran sihteerin Otto Hannikaisen kertomuksen mukaan seurassa oli 49 jäsentä. Yhdistys piti v. 1923 yhteensä 15 kokousta. Iltamia oli 7 ja perheiltamia 12. Niissä kuultiin 34 puhetta ja esitelmää, 21 runoa ja 17 kertomusta. Lisäksi esitettiin satuja, muutamia näytelmiä, vuoropuheluita  ja kuvaelmia. Seuran puheenjohtajaksi valititin Onni Lajunen, varapuheenjohtajaksi opettaja Esteri Knuutila ja sihteeriksi Otto Hannikainen.

14.1. Työvenyhdistys järjesti huvitoiminnan jäsenelle läksiäisjuhlan
Läksiäisillanvieton piti Punkaharjun t.y:n huvitoimikunta monivuotiselle työteliäälle jäsenelleen Anna Kekäläiselle.  Tämä oli viides viime vuonna poistuneista huvitoimikunnan jäsenistä.

16.1. Tuhoisa tulipalo Kulennoisissa
Kauppias Oskar Kososen liikkeen kauppavarasto tuhoutui yöllisessä tulipalossa Kulennoisten aseman lähellä. Savonmaa-lehden uutisen mukaan tuli pääsi irti noin kello 23. Kosonen oli sulkenut varaston iltapäivällä lähtiessään kunnallislautakunnan kokoukseen. Palo saatiin sammutettua melko pian, jo puolen yön aikaan.
Tulipalon puotihuoneistossa ja varastossa aiheuttamien vahinkojen arvo nousi 150 000 markkaan. Omaisuus oli vakuutettu, mutta vakuutus ei korvannut kaikkia tuhoja. (Savonmaa)

17.1. Punkaharjulle valittiin kunnankirjuri ja kätilö
Punkaharjun kunnankirjuriksi ja rahastonhoitajaksi nimitettiin räätäli Heikki Heinonen Putikosta 550 markan kuukausipalkalla. Kätilöksi valittiin kätilö Olga Putkonen Helsingistä.

17.1. Kulkukauppalupa Paavo Bogdanoffille
Palstatilalliselle Paavo Bogdanoffille Urtrasniemen kylästä myönnettiin lupa kulkukaupan harjoittamiseen yhden vuoden aikana.

25.1. Vuoriniemen nuorisoseuralla vuosikokous ja perheiltama
Vuoriniemen ns:n vuosikokous ja perheiltama järjestettiin Vuorelassa. Kokous päätti tilata seuralle Kieltolakilehden sekä järjestää laskiaissunnuntaina Itä-Savon Nuorisoseurojen Liiton seurojen väliset hiihtokilpailut ja laskiasiltaman.

26.1. Kalansaaliit huonoja Puruvedellä
Itä-Savo kertoi, että kalastus Puruvedellä on ollut huonoa koko talven. Suurnuotan omistajat eivät saaneet kalaa omiksi tarpeikseenkaan, vaan oli turvauduttava ostokalaan.

27.1. Vierailuiltamat Kulennoisissa ja Vuoriniemellä
Haapalan n.s. Kuusi toimeenpani vierailuiltaman Kulennoisten nuorisoseuran talolla alkaen klo 6 i.p. Ohjelmassa oli puheita, runoja, näytelmiä kaksikin ja lopuksi vielä tunti heipparallaa.
Särkilahden ns. järjesti vierialuiltaman Vuoriniemen Vuorelassa. Huonosta ilmasta ja kovasta pakkasesta huolimatta yleisöä kokoontui kohtalaisestoi. Tervetuliaispueen piti Huugo Kosonen, kertomuksen luki neiti Salli Markkanen, ruonon lausi neiti Kosonen, esitelmän piti opettajatar Laila Järvinen. Nähtiin myös näytöskappale Koitereen rannalla. Lopuksi oli tanssia.

27.1. Kerimäen ja Punkaharjun suojeluskuntien vuosikokoukset
Kerimäen suojeluskunnan vuosikokous pidettiin Hotelli Finlandiassa. Läsnä oli 30 suojeluskuntalaista. Puhetta johti punkaharjulainen H. J. Kosonen. Kokous totesi, että Punkaharjulle muodostetaan oman suojeluskunta 1.2.1924 alkaen. Kerimäen sk:n omaisuus päätettiin jakaa molempien suojeluskuntien kesken.
Yhteiskokouksen jälkeen oli Punkaharjun suojeluskunnan perustavan kokouksen vuoro. Sen puheenjohtaja toimi jälleen H. J. Kosonen. Kirjurina oli sk. vääpeli Ilonen. Paikallistoimikuntaan valittiin Takaharjun parantolan ylilääkäri Väinö Seppänen, kauppias Adam Juho Stavén, Kalle Uotila (nuor.) ja J. Turtiainen sekä varajäseniksi konemestari Alpo Janhunen ja maanviljelijä Pekka Tynkkynen.
Kurinpitolautakuntaan vakinaisiksi nimettiin tilanhoitaja Ivar Lönnroth, maisteri Mikko Saarenheimo ja konttoristi Toivo Suikkari sekä varalle rautatievirkailija Eskelinen ja Yrjö Silvennoinen. V.a. paikallispäälliköksi päätettiin ehdottaa opettaja Artturi Niemeä Punkaharjulta. (Itä-Savo)

27.1. Putikon työväenyhdistys asetti Heikki Heinosen ehdolle eduskuntaan
Putikon työväenyhdistys asetti maaliskuun eduskuntavaaleja varten ehdokkaakseen räätäli Heikki Heinosen Putikosta. Heinonen oli Punkaharjun kunnanvaltuutettu sekä kunnankirjuri ja taloudenhoitaja. (Vapaus)

29.1. Kalle Silvennoiselle kahvilalupa Punkasalmelle
Lehdet uutisoivat, että työmies Kalle Emil Silvennoiselle, Punkaharjun pitäjän Kauvonniemen kylästä, on myönnetty lupa kahviliikkeen harjoittamiseen nimellä Väliharjun kahvila.

31.1. Punkaharjun kunnanvaltuusto hyväksi talousarvion
Punkaharjun kunnanvaltuusto hyväksyi ensimmäisen toimintavuoden talousarvionsa. Tulojen ja menojen loppusumma oli 959 400 markkaa.
Suurimmat menot koostuivat uudisrakentamisesta ja kiinteistöjen hankinnasta (450 000 mk) sekä opetus- ja valistuslaitoksista (313 400 mk). Tulopuolella verotuloja budjetoitiin n. 411 000 mk. Lainaa kunta laski ottavansa 375 000 mk.
Kunta otti kiitollisuudella vastaan Ivar Roschierin perinnöstä muodostetun säätiön lähes 89 000 markan lahjoituksen.
Valtuusto päätti myös kunnanhuoneen rakentamisesta. Asian valmisteluja varten valittiin viiden hengen toimikunta, johon kuuluivat Kalle Uotila, Heikki Immonen, August Tynkkynen, Hugo Kuutti ja Matti Debner.

31.1. Savottamiehelle lastu silmään
Ikävä tapaturma sattuui työmies Juho L:lle. Hänen ollessa tukinkaadossa Oy And. Auvisen metsässä kimposi lastu hänen vasempaan silmäänsä rikkoen päällimmäisen silmäkavlon rikki. Juho L. vietiin Savonlinnan yleiseen sairaalaan, jossa todettiin simän menettäneen näkevyytensä. Onnettomuuden uhri oli noin 40-vuotias ja perheellinen.

31.1. Ukkonen jyrisi keskellä talvea
Kovaa ukkosen jyrinää kuultiin kello 3:n aikaan Punkaharjulla. Harvinainen tapaus näin keskitalvella, ihmetteli Itä-Savo.

Pääkuva: Punkaharju Ilmavoimien valokuvassa. Rainer Ahonius, 1928. Suomen Ilmailumuseo.

Lähteitä:
M.-L. Laamanen, L. Vuorela ja T. Kosonen: Punkaharjun kunta vuosina 1924–1946, Punkaharju 1974.
L. Pohjannoro: Vanhan Kerimäen historia II – Kerimäen ja Punkaharjun historiaa kunnallishallinnon uudistamisesta 1865 Punkaharjun eroon 1924. Kerimäki 1990.
Sanomalahdet: Itä-Savo, Savonmaa, Karjala, Uusi-Suomi, Vapaus ja Mikkelin Sanomat.
Savonlinnan seurakunta
Esko Oksa, Luonnonvarakeskus LUKE