Punkaharju 100 vuotta sitten – huhtikuu 1924

Aprillipäivänä sata vuotta sitten oli Punkaharjulla ilmassa suuren odotuksen ja jopa juhlankin tuntua. Suomen 11. eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2.4.1924. Tuore Punkaharjun kunta muodostui yhdeksästä kylästä. Iltamissa lausuttiin runoja ja esitettiin Minna Canthin näytelmiä.

Kerimäeltä valittiin eduskuntaan kaksi maalaisliittolaista maanviljelijää. He olivat Oskari Kontio ja Alpo O. (Alpiin Optatus) Luostarinen. Molemmat olivat melkein oman kylän poikia ja siksipä heitä kannatettiin laajasti Punkaharjulla. Eduskuntavaaleista on oma erillinen artikkelinsa tämän linkin takana.

Vaikka kunta oli aloittanut toimintansa vuoden alussa itsenäisenä, Punkaharju laskettiin vaaleissa vielä kuuluvaksi Kerimäkeen. Punkaharjulla oli kolme äänestysaluetta ja -paikkaa, jotka olivat Kulennoinen, Punkasalmi ja Vaara.

Punkaharju oli sata vuotta sitten yhdeksän kylän pitäjä.

Vuoden 1924 alusta aloittaneessa uudessa Punkaharjun kunnassa oli yhdeksän kylää. Ne olivat lännestä tultaessa Kulennoinen, Tuunaansaari, Laukansaari, Vaahersalo, Kauvonniemi, Punkaniemi, Turtianniemi, Susiniemi ja Vaara.

Kulennoinen oli vanhaa maanviljelyseutua, jonka vanhimpia sukuja olivat Laamaset. Kylällä asuivat jo kolme sataa vuotta sitten Kaksoset, Makkoset, Mieloset, Muhoset ja Seppäset sekä Makkosten jälkeen Purhonmäkeen asettuneet Turtiaiset.

Tuunaansaari sai puolestaan nimensä Tuunasista. Saarella asuivat myös Pitkäset. Viereisen Laukansaaren nimi oli alun perin Lehtisaari, mutta Laukkasten kantatilan myötä se sai nimekseen Laukansaari. Laukkasten jälkeen kylällä asuivat mm. Behmit, Sairaset ja Koikkalaiset.

Ilmakuva Punkaharjulta. Nuutti Kanervan kokoelma (Ajapaik).

Harjun toisella puolen oleva Vaahersalo sai asutuksensa suunnilleen samaan aikaan Laukansaaren kanssa eli jo 1500-luvulla. Kerot ovat saaren vanhin suku. Myös Kaksoset ovat asuneet Vaahersalossa pitkään, kuten myös Immoset viereisessä Pöllänsaaressa.

Punkaniemen kylä, kuten Punkaharjukin, katsotaan saaneen nimensä kalastajina toimineista Punkasista, mutta harva meistä tuntee ketään Punkasta. Netin nimipalvelun mukaan nykyisenä nimenä Punkanen on 37 suomalaisella. Sen sijaan Kerimäen Patasalosta muuttaneet kylän ensimmäiset vakituiset viljelijät Silvennoiset ovat hyvinkin tuttuja Punkasalmella.

Putikko laskettiin kuuluvaksi Kauvonniemen maarekisterikylään, joka sai nimensä Kaukosten eränkävijäsuvusta. Turtianniemeä puolestaan asuttivat Turtiaiset ja Kososet.

Susiniemen ja Vaaran kylät ovat olleet vuosisatojen vilkasta rajaseutua. Aikoinaan ne olivat myös yhtä suurta kylää. Alueen perinteisiä sukuja ovat Karjalaiset, Tynkkyset, Hänniset, Paajaset ja Seppäset.

Mussolini ja Hitler olivat Euroopan puheenaiheet.

Huhtikuussa 1924 Euroopassa katseet kohdistuivat Italiaan ja Saksaan. Italiassa oli käytännössä yksipuoluejärjestelmä. Fasistit voittivat valtiopäivävaalit ja saivat lähes kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (6.4.). Maata johti fasistisen PNF-puolueen johtaja ja pääministeri Benito Mussolini.

Saksassa vuoden 1923 vallankaappausyrityksestä syytettyjen penkille joutunut Adolf Hitler sai viiden vuoden vankeustuomion. Hitler käytti puolitoista kuukautta kestäneen oikeudenkäynnin propagandansa julistamiseen, minkä ansiosta tuleva diktaattori nousi koko Saksan valtakunnan tietoisuuteen. Suomessakin syötiin saksalaisia perunalajikkeita.

PUNKAHARJU SANOMALEHDISSÄ – HUHTIKUU 1924

1.4. Merikapteeni ja tuleva kauppias Niko Lötjönen osti maapaikan Punkasalmesta
Puutarhurin vaimo Olga Laamanen Punkaniemen kylästä myi omistamansa Tyynelä-nimisen palstatilan laivuri Nikolai Lötjöselle Savonlinnasta 57 500 mk:n kauppahinnasta. (Itä-Savo)
Lötjönen perusti ostamalle tilalleen kaupan ja kahvilan. Hänestä tuli yksi kylän – ja koko pitäjänkin – napamiehistä.

13.4. Punkaharjun nuorisoseuran iltamissa Minna Canthia
Punkaharjun nuorisoseuran iltamissa omalla talolla Vaahersalossa oli ohjelmassa ajan tavan mukaan yhteis- ja kuorolaulua. Runon lausui Suoma Kaksonen. Esitelmän Minna Canthin kirjallisesta tuotannosta piti neiti Kauno Seppäläinen.
Iltamissa esitettiin Canthin näytelmä Anna Liisa. Itä-Savo-lehden uutisen mukaan esitys sujui kohtalaisen hyvin. Lopuksi oli leikkiä ja tanssia.

15.4 Vapaita huoneita pääsiäiseksi Punkaharjulla -kampanja Etelä-Suomen lehdissä
”Punkaharjulta ilmoitetaan, että Valtionhotellissa on vielä muutamia huoneita pääsiäispyhiksi sinne matkustaville. Lunta on ja hiihto- sekä kelkkakeli mainio”, uutisoi Helsingin Sanomat.
Saman kertoi ruotsiksi Hufvudstadsbladet.
”Vinter i Punkaharju. Från Punkaharju meddelas, att där fortfarande råder ett vackert vinterväder med utmärkt skidföre. Å Hotell Finlandia äro alla rum upptagna, men i statshotellet finnas ännu några rum lediga under påsken för dem, som önska tillbringa helgdagarna i naturens sköte.”

16.4. Maatilatavaroiden huutokauppa Vaarassa
Pekka Tynkkynen piti vapaehtoisen huutokaupan Vaaran kylässä. Myytävinä oli neljä lehmää, hevonen, aura, karhia, kärriä, rekiä, nuottaosa sekä erilaista maanviljelys- ja talouskalustoa. (Itä-Savo)

Punkaharjun Valtionhotelli 1920-luvulla. Nuutti Kanervan kokoelma (Ajapaik).

16.4. Valtionhotellin isäntä ja täysihoitolan pitäjä Albin Niiranen muutti pois Punkaharjulta
Punkaharjulla monessa mukana ollut hotelli- ja ravintolayrittäjä Albin Niiranen valittiin vastavalmistuneen Helsingin Virkamiestentalon ravintoloitsijaksi. Niiranen laittoi samalla myyntiin puolen kilometrin päässä Punkaharjun asemalta olevan maatilansa ja täysihoitolansa.
Viipurissa viinurina toiminut Niiranen saapui Punkaharjulle 1911. Hän ryhtyi pyörittämään Valtionhotellia ja asettui asumaan Beemilän (ent. Behm) tilalle.
Niiranen laittoi Valtionhotellissa heti tuulemaan. Lehti-ilmoitusten mukaan hotellissa puhuttiin kaikkia kieliä. Talossa oli ensiluokan keittiö ja ravintola, johon hän sai mallas- ja väkijuomien anniskeluoikeudet sillä edellytyksellä, ettei juomia tarjoiltu paikkakuntalaisille.
Tarjolla oli monenlaista ohjelmaa. Talvisin oli hevosia, kelkkoja ja suksia urheilua varten. Kesällä veneitä ja moottori. Hotellissa järjestettiin jopa kasviskeittokursseja.
Niiranen luopui Valtionhotellista 1919 ja perusti täysihoitolan. Kaksikerroksisessa Peikkolan täysihoitolassa oli matkustavaisille 20 huonetta. Maatilan pinta-ala oli noin 60 hehtaaria. Tilalla oli viisi lehmää, hevonen, kuusi lammasta ja 24 kanaa.
Muuttaessaan pois Niiranen ei kuitenkaan saanut täysihoitolaansa kaupaksi. Hän päätti pitää sitä vielä tulevan kesän, mutta Peikkola kuitenkin paloi ennen kauden kunnolla käynnistymistä kesäkuun 1924 alussa.

21.4. Suojeluskunnalla ampumakisat Punkaharjun ampumaradalla
Suojeluskunnan osastojen välisissä ampumakisoissa kilpailtiin 100, 150 ja 300 metrin matkoilla. Yhdeksän laukauksen kilpailussa laskettiin kunkin osaston viiden parhaan ampujan tulos. Kultaseppä G. Rothmanin pokaalin vei nimiinsä Vaaran osasto. Henkilökohtaisen kilpailun voitti Pekka Tynkkynen Vaarasta.
Tulokset, joukkuekilpailu: 1) Vaaran os. 167, 2) Punkaharjun os. 138, 3) Putikon os. 134, 4) Kerimäen sk:n os. 90, 5) Vaahersalon os. ja Kulennoisten os. 73, 7) Punkasalmen os. 72.
Henkilökohtainen kilpailu: 1) Pekka Tynkkynen, Vaara, 57, 2) Toivo Suikkari, Putikko, 39, 3) Otto Laukkanen, Vaara 38.
Kilpailuun otti osaa 52 miestä. (Itä-Savo)

24.4. Asuinrakennuksen tulipalo pääsiäisen pyhinä Kulennoisissa
Pääsiäismaanantai-iltana kello 6 pääsi tuli valloilleen Nissilän paikalla Juho Muhosen omistamassa ja Feliks Muhosen asuttamassa talossa, joka käsitti kolme kamaria ja tuvan. Talon väki oli tuvassa vieraiden kanssa, kun huomattiin, että salin puoli oli savua täynnä. Isäntä F. Muhonen meni kiireesti ottamaan rahansa salin pöydän laatikosta ollen aivan tukehtua savuun. Paikalle tuotiin asemalta valtion suihku, mutta kaikki sammutusyritykset olivat turhia. Talo paloi puolessa tunnissa poroksi.
Mitään ei saatu pelastettua. Asukkaille jäivät vain vaatteet päällensä. Tuleen jäivät mm. ompelukone ja uusi separaattori. Talo oli vakuutettu 4000:stä ja irtain 2000 markasta. Tuli sai alkunsa huonosta piisistä salin välikatosta. (Itä-Savo, Savonmaa)

27.4. Kulennoisten iltaman kaikki esiintyjät eivät ilmestyneet paikalle
Nuorisoseuran talon runsaslukuisen yleisön tervehti tervetulleeksi laulullaan koululainen Otto Kuutti. Runon lausui hra Pekka Kuutti. Ohjelmasta täytyi jättää pois useita numeroita, mm. esitelmä, syystä kun henkilöt, joille ohjelmaa oli varattu, kunnioittivat poissaolollaan tilaisuutta saattaen täten toimihenkilöt pulaan ja koko seuransa maineen huonoon huutoon. Väliajan perästä savonlinnalaiset nuorisoseuratyön ystävät esittivät näytelmän Saimaan rannalla. Yleisön käytös oli yleensä hyvä. (Itä-Savo)

Pääkuva: Talvinen kuva Valtionhotellilta Metsänvartijan talosta. Kuvaaja William A. Sihovonen, Suomen Metsämuseo Lusto.

Lähteitä:
– Sanomalehdet Itä-Savo, Savonmaa, Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet
– Mikko Saarenheimo: Punkaharjun kunnan perustautuminen ja ensimmäinen viisivuotiskausi 1924–1929, Punkaharjun kunta 1930.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Samanlaiset artikkelit

Historia Matkalla Punkaharju 100

Matkailijoita, olympialaisia ja suurta surua – Punkaharju 100 vuotta sitten – heinäkuu 1924

Kesän 1924 matkailukausi oli heinäkuussa Punkaharjulla vilkkaimmillaan. Turisteja saapui kansallismaisemaan yksitellen, pariskuntina ja erityisesti suurina ryhminä. Suomessa seurattiin Pariisin olympialaisia, joissa Paavo Nurmi ja Ville Ritola juoksivat urheilun pientä suurmaata maailmankartalle. Heinäkuun lopulla Punkasalmea kosketti suuri suru-uutinen. Maailmansota, Venäjän vallankumoukset ja vuoden 1918 sisällissota keskeyttivät matkailijaliikenteen Itä-Suomeen moneksi vuodeksi. Varsinkin ulkomaalaisten turistien määrä väheni merkittävästi. […]

Lue lisää
Historia Punkaharju 100 Uutiset

Punkaharju 100 vuotta sitten – kesäkuu 1924

Punkaharjun kunnan ensimmäinen kevät vaihtui vihdoin kesäksi – ainakin kalenterin mukaan. Jäät lähtivät järvistä vasta toukokuun puolivälin jälkeen, eikä nykyisen kaltaisista helteistä ollut tietoakaan. Punkaharjulle odotettiin runsaasti kesävieraita läheltä ja kaukaa. Punkaharju 100 vuotta sitten -juttusarja on edennyt kesäkuuhun 1924. Koulutyö päättyi suvivirteen touko-kesäkuun vaihteessa ja pilteillä oli luvassa peräti kolme kuukautta lomaa, aina elokuun […]

Lue lisää
Historia Kulttuuri Punkaharju 100 Syö ja juo

Julkijuopottelua ja raittiusvalistusta Punkaharjulla 100 vuotta sitten

Punkaharjun asiat hyvin tuntenut nimimerkki L-no kirjoitti talvella 1924 Kotimaa-lehdessä huolestuneena elämänmenosta seurakunnassa ja Punkasalmen kylällä, Kirjoittaja oli pannut merkille, että seurakuntalaisten keskuudessa esiintyi juoppoutta ja muitakin paheita. Raittiusliike näyttäytyi vahvana Punkaharjulla koko 1920-luvun. Kieltolaista ja raittiusväen aktiivisuudesta huolimatta juopuneita hoiperteli Punkasalmen aseman nurkilla. Sata vuotta sitten Punkaharjulla elettiin tiukkaa juopottelun vastaista raittiuskurin aikaa. Siitä […]

Lue lisää