Punkaharjulla äänet jakautuivat puoliksi porvareiden ja vasemmiston kesken 1924 eduskuntavaaleissa

Suomen 11. eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. huhtikuuta 1924. Kyseessä olivat ennenaikaiset vaalit, sillä presidentti K. J. Ståhlberg hajotti tynkäeduskunnan tammikuussa 1924. SDP äänestettiin maan suurimmaksi puolueeksi. Maalaisliitto oli toiseksi suurin ja kokoomus kolmantena. Vaalien jälkeen maahan nimitettiin porvareiden enemmistöhallitus.

Eduskunnan hajottamisen taustalla oli Suomen äärivasemmiston kannatuksen kasvun tyrehdyttäminen. Vuonna 1922 nimitetty Kyösti Kallion hallitus alkoi käydä kovin toimin vasemmistoa vastaan. Syksyllä 1923 erotettiin eduskunnasta 27 kommunisteihin luokiteltua kasanedustajaa ja asetettiin syytteeseen valtiopetoksen valmistelusta.

Eduskunta toimi syysistuntokaudella 1923 vajaalukuisena. Pääministeri Kallion hallituksen enemmistön vastustuksesta huolimatta presidentti K. J. Ståhlberg hajotti eduskunnan ja määräsi ennenaikaiset eduskuntavaalit huhtikuulle 1924.

Vaikka Punkaharju kunta oli aloittanut toimintansa vuoden alussa itsenäisenä, pitäjä laskettiin vaaleissa kuuluvaksi Kerimäkeen. Äänestysalueita Kerimäellä oli yhdeksän. Niistä kolme – Punkasalmi, Kulennoinen ja Vaara – sijaitsivat Punkaharjun puolella.

Vaaleissa äänioikeutettuja olivat ennen vaalivuotta 24 vuotta täyttäneet kansalaiset. Äänestysaktiivisuus jäi vaaleissa nykymittapuun mukaan alhaiseksi. Koko maan äänestysprosentti oli 57,4. Kerimäellä äänestysprosentti oli 55,8. Punkasalmella se oli 60,2 ja Kulennoisissa 46,0.

SDP suurin puolue koko maassa sekä Mikkelin läänissä ja Punkaharjulla.

Vaaleissa SDP lisäsi kasvatti kannatustaan ja säilytti asemansa maan suurimpana puolueena 60 paikalla. Maalaisliitto sai 44, kansallinen kokoomuspuolue 38 ja ruotsalainen kansanpuolue 23 paikkaa. Kommunistinen työväenpuolue sai 18 ja kansallinen edistyspuolue 17 paikkaa.

Mikkelin läänin vaalipiirissä SDP oli myös suurin 7 paikalla. Kansallisen edistyspuoleen kannatus oli muihin vaalipireihin verrattuna poikkeuksellisen suuri. Puolue kokosi 3 paikkaa. Kokoomus sai 2 ja maalaisliitto 1 paikan.

Eduskunta koolla Heimolan talossa, Museovirasto, 1929-1930.

Punkaharjulla SDP keräsi lähes puolet pitäjän äänistä. Toisena oli maalaisliitto ja kolmanneksi ylsi edistyspuolue. Pitäjässä oli tuloksen perusteella lievä porvarienemmistö äänimäärin 505–482. Punkaharjun vaalitulos:
sos.dem. 46,3 %
maalaisliitto 24,4 %
edistyspuolue 19,8 %
kokoomus 7,0 %
kommunistit 2,5 %

Savonlinnan kaupungissa kokoomus nousi suurimmaksi puolueeksi ohi vuonna 1922 vaalivoiton korjanneen edistyspuolueen. Sosialidemokraatit oli vasta kolmanneksi suurin puolue. Puolueiden kannatus Savonlinnassa
kokoomus 36,5 %
edistyspuolue 34,0 %
sos.dem. 24,1 %
kommunistit 4,4 %
maalaisliitto 1,0 %

Säämingin pitäjän vaalitulos
sos.dem. 44,0 %
edistyspuolue 29,1 %
maalaisliitto 14,4 %
kommunistit 7,0 %
kokoomus 5,5 %

Kerimäeltä valittiin eduskuntaan kaksi maanviljelijää. He olivat Oskari Kontio ja Alpo O. Luostarinen. Säämingistä valituksi tuli Toivo J. Halonen. 

Mikkelin läänistä valitut kansanedustajat 1924

Toivo J. Halonen, mäkitupalainen, Sääminki, SDP
Kalle Hakala, toimittaja, Mikkeli, SDP
Yrjö Komu, toimittaja, Mikkeli SDP
Anni Savolainen, pienviljelijän vaimo, Rautavaara, SDP
Aino Sommarberg (Malkamäki), opettaja, Rantasalmi SDP
Reinhold Sventorzetski (Svento), kansanedustaja, SDP
Hilma Valjakka, kirjaltajan leski, Mikkeli SDP
Alpo O. (Alpiin Optatus) Luostarinen, maanviljelijä, Kerimäki, edist.
Karl William Vuokoski, maanviljelijä, Mikkelin mlk, edist.
Mandi Hannula, opettajatar, Helsinki, edist.
Juho Kinnunen, seminaarilehtori, Heinola kok.
Eva Somersalo, johtaja, Helsinki, kok.
Oskari Kontio, maanviljelijä, Kerimäki, maalaisl.

Mikkelin läänin vaalipiirissä ehdolla oli 52 ehdokasta, joista miehiä oli 45 ja naisia 7 (13,5 %). Vaalipiiristä valittiin 13 kansanedustajaa, joista 8 oli miehiä ja 5 naisia. Valittujen naisten lukumäärä oli suurin koko maassa.

Vaalien jälkeen mahaan nimitettiin neljän puolueen (maalaisliitto, kokoomus, rkp ja edistyspuolue) porvarihallitus, jonka pääministerinä toimi Lauri Ingman (kok.).  Puolustusministerinä oli ammattisotilas ja suojeluskuntien ylipäällikkö Kaarlo Malmberg, joka toimi virkamiesministerinä.

Teksti: Heikki Kähkönen
Pääkuva: Eduskunnan istunto Heimolan talossa, Museovirasto 1927.

Lähteet:
Savonmaa ja Itä-Savo-lehdet
Tilastollinen päätoimisto: Eduskuntavaalit 1924

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Samanlaiset artikkelit

Historia Matkalla Punkaharju 100

Matkailijoita, olympialaisia ja suurta surua – Punkaharju 100 vuotta sitten – heinäkuu 1924

Kesän 1924 matkailukausi oli heinäkuussa Punkaharjulla vilkkaimmillaan. Turisteja saapui kansallismaisemaan yksitellen, pariskuntina ja erityisesti suurina ryhminä. Suomessa seurattiin Pariisin olympialaisia, joissa Paavo Nurmi ja Ville Ritola juoksivat urheilun pientä suurmaata maailmankartalle. Heinäkuun lopulla Punkasalmea kosketti suuri suru-uutinen. Maailmansota, Venäjän vallankumoukset ja vuoden 1918 sisällissota keskeyttivät matkailijaliikenteen Itä-Suomeen moneksi vuodeksi. Varsinkin ulkomaalaisten turistien määrä väheni merkittävästi. […]

Lue lisää
Historia Punkaharju 100 Uutiset

Punkaharju 100 vuotta sitten – kesäkuu 1924

Punkaharjun kunnan ensimmäinen kevät vaihtui vihdoin kesäksi – ainakin kalenterin mukaan. Jäät lähtivät järvistä vasta toukokuun puolivälin jälkeen, eikä nykyisen kaltaisista helteistä ollut tietoakaan. Punkaharjulle odotettiin runsaasti kesävieraita läheltä ja kaukaa. Punkaharju 100 vuotta sitten -juttusarja on edennyt kesäkuuhun 1924. Koulutyö päättyi suvivirteen touko-kesäkuun vaihteessa ja pilteillä oli luvassa peräti kolme kuukautta lomaa, aina elokuun […]

Lue lisää
Historia Kulttuuri Punkaharju 100 Syö ja juo

Julkijuopottelua ja raittiusvalistusta Punkaharjulla 100 vuotta sitten

Punkaharjun asiat hyvin tuntenut nimimerkki L-no kirjoitti talvella 1924 Kotimaa-lehdessä huolestuneena elämänmenosta seurakunnassa ja Punkasalmen kylällä, Kirjoittaja oli pannut merkille, että seurakuntalaisten keskuudessa esiintyi juoppoutta ja muitakin paheita. Raittiusliike näyttäytyi vahvana Punkaharjulla koko 1920-luvun. Kieltolaista ja raittiusväen aktiivisuudesta huolimatta juopuneita hoiperteli Punkasalmen aseman nurkilla. Sata vuotta sitten Punkaharjulla elettiin tiukkaa juopottelun vastaista raittiuskurin aikaa. Siitä […]

Lue lisää