Kevät oli kylmä ja runsasluminen sata vuotta sitten Punkaharjulla. Lehtien mukaan huhtikuun lopulla oli vielä maaliskuinen sää. Järvet olivat jäässä. Metsissä ja pelloilla oli lunta toukokuun puoleenväliin saakka. Lumien sulamisen myötä tulivat tulvat. Punkaharju näkyi lehtien sivuilla samannimisen savukemerkin valtakunnallisen mainoskampanjan ansiosta.
Poikkeuksellisen kylmät ilmat olivat ihmisten puheissa koko pitkän kevään toukokuussa 1924. Kevään tulo oli tuntuvasti myöhässä. Meteorologisen keskuslaitoksen mukaan kylmää oli Skandinavian ohella myös Keski-Euroopassa. Ruotsissa oli jopa kylmempää kuin meillä Suomessa.
”Metsissä on täälläpäin lunta vielä keskimäärin n. 75 sm. Pelloillakin tavataan 40–50 sm paksulti lunta. Näin ollen ei ole vielä lähelläkään aika ennen kuin se on sulanut. Järvien selät ovat vielä aivan vahvassa jäässä”, kirjoitti Savonmaa 29.4.1924.
Vappu oli yleinen vapaapäivä Suomessa jo 1920-luvulla. Savonlinnan seudulla järjestettiin aattona ja vapunpäivänä illatsuja, iltamia, kahvikekkereitä, teatteriesityksiä hengellisiä illanviettoja ja erilaisia kokouksia. Vapun ulkoilmaitilaisuuksia kuitenkin haittasivat sade ja kylmyys.
”Vappuna sää oli sitten edelleen mitä kehnoin. Kolakka ilma ja lumiräntäsade tekivät koko päivän sopimattomaksi ulkoilmakokouksille. Työväestö oli siitä huolimatta mielenosoituksella. Musiikkia ei esitetty.” (Itä-Savo 3.5.)
”Vappua eivät tänä vuonna ilmojen jumalattaret suosineet. Vapun vastaisena yönä satoi vahvasti lunta, joka vapun valjettua ja lumisateen muututtua vesisateeksi alkoi sulaa. Kadut olivat paksun lumisohjun vallassa, joka teki liikkumisen mahdottomaksi. (…) Joitakin juopuneita nähtiin päivän kuluessa kekkalehtivan. Poliisin varjoon joutui 6. Vappu sujui yleensä rauhallisesti.” (Savonmaa 3.5.)
Järvien vedenpinnat alkoivat nousta pian vapun jälkeen. Savonmaa-lehti uutisoi toukokuun puolivälissä huolestuneena, että suurtulva oli alulla. Lehden mukaan kuun 5. päivään asti vesi nousi 1 cm:n päivässä. Sitten nousua oli neljän vuorokauden ajan 2 senttiä päivittäin ja 15. toukokuuta nousuvauhti oli jo 3 cm vuorokaudessa.
”Maaseudulta saapuu hälyttäviä tietoja, Rantasalmella, Säämingissä, Puumalassa ja Sulkavalla on jo viljelysmaita veden alla. Rantarakennuksiin on vesi tunkeutunut ja joissakin paikoin on tulva vienyt veneet rannoilta.” (Savonmaa 15.5.)
”Laivaliikenteelle tulee tuottamaan ainakin ensi alussa suurta haittaa se, kun suuri osa pikkulaitureista on joko kokonaan tai osaksi syysmyrskyjen hajottamia ja vielä korjaamatta. Toiset taas niistä ovat tulvaveden alla. Näin ollen eivät laivat ensi alussa voine pysähtyä kaikkiin laitureihin ensinkään.” (Savonmaa 17.5.)
Huoli veden nousuvauhdista toukokuussa 1924 oli suuri. Vesi nousi jopa nopeammin kuin neljännesvuosisata aikaisemmin ennätystulvien aikana. Muistissa oli, että 1899 vesi jatkoi nousemistaan koko kesän. Sen sijaan vuoden 1924 tulvat alkoivat helpottaa jo kesäkuussa.
Jäiden lähdettyä muutti myös matkailuhenkilö Albin Niiranen perheineen Punkaharjulta. Valtionhotellin isännän ja Peikkolan täysihoitolan pitäjän Niirasen läksiäisiä vietettiin toukokuussa. Niirasesta kirjoitin jo huhtikuun jaksossa, ks. linkki.
Valtakunnallisesti kirjallisuuspiireissä toukokuussa 1924 kohahduksen aiheutti Ilmari Kiannon 50-vuotispäivänään julkaisema korpiromaani Ryysyrannan Jooseppi. Sen tapahtumat sijoittuvat Kainuun korpeen pieneen rähjäiseen mökkiin, jossa saamaton perheenpää Jooseppi Kenkkunen yritti elättää perhettään viinankeitolla. (7.5.)
Pariisin olympialaiset alkoivat rugbyotteluilla (4.5.), jotka järjestettiin ennen kisojen virallisia avajaisia. Suomalaislajit olivat edessä vasta heinäkuussa, mutta yleisurheilijat alkoivat olla jo kisakunnossa. Yhdysvalloissa kovia aikoja juossut Ville Ritola palasi Suomeen ja riisti heti ensimmäisessä kotimaan kisassaan Paavo Nurmelta 10 000 metrin maailmanennätyksen. Ritolan voittoaika Helsingin Eläintarhan kentällä oli 30.35,4.
Kotimaan politiikassa eduskunnan työ oli huhtikuun vaalien jälkeen täydessä vauhdissa. Hallitusneuvottelut saatiin hoidettua loppuun. Tasavallan presidentti nimitti maahan Lauri Ingmanin (kok.) porvarihallituksen, jossa oli ministereitä kokoomuksesta, maalaisliitosta, RKP:stä ja edistyspuolueesta.
Punkaharju sai runsaasti näkyvyyttä ympäri maata, kun turkulainen tupakkatehdas J. & E. Humelin mainosti Punkaharju-savukkeita valtakunnallisella kampanjallaan. Yhtiö lähetti laatikoittain turkkilaisesta tupakasta valmistettuja Punkaharju-paperosseja lehtien toimituksiin koemaisteltaviksi ja osti samalla lehdistä ilmoitustilaa.
Ilmoitustekstien perusteella Punkaharju-savukkeiden hyvä maine perustui tupakkamiesten tyytyväisyyteen. Vaativimmatkin tupakantuntijat tunnustivat Punkaharjun parhaimmaksi puuimukesavukkeeksi.
Etelä-Saimaa-lehti kehui jopa, että ”ne ovat miellyttävän makuisia, kevyesti poltettavia ja kestäviä, siis oikeita tupakkamiehen savukkeita, joihin on hauska tutustua jokaisen, ken huokeasta hinnasta tahtoo pysyä hyvässä tupakassa.”
Työn Ääni -sanomalehti sai myös tehtaalta lähetyksen Punkaharjua. Lehti kirjoitti, että ”voimmekin omasta kokemuksestamme vakuuttaa, että hyvät sauhut ja henkoset niistä lähtee. Suosittelemme työläisille Punkaharjua”.
Pahvisessa Punkaharju-askissa oli 25 valmiiksi käärittyä paperossia. Pääkuvassa olevan askin hinta oli 3,75 mk. J. & E. Humelinin tehdas toimi 1881–1933. Yhtiö sulautettiin Rettigin tupakkatehtaaseen. Lopettamisen myötä päättyi myös yli 30 vuotta jatkunut Punkaharju-savukkeiden valmistus.
PUNKAHARJU SANOMALEHDISSÄ – TOUKOKUU 1924
4.5. Lotta Svärd -yhdistyksen ensimmäinen iltama
Punkaharjun Lotta Svärd -yhdistys järjesti ensimmäisen oman iltamansa nuorisoseuran talolla Punkasalmen Palomäellä. Tervehdyspuheen piti asemapäällikön rouva K. Latvala, joka esitti myös tilaisuudessa yksinlaulua. Juhlapuheen piti insinööri Viktor Sandberg. Näytelmänä esitettiin toinen osa Seitsemästä veljeksestä.
”Juhlahuoneeseen astuttua näki heti, että naiskädet olivat olleet toiminnassa, sillä huone oli aistikkaasti köynöstetty ja kukitettu. Nuorten karkeloitua tuntisen ajan päättyi hyvin onnistunut iltama. Yleisöä oli runsaasti ja käytös moitteetonta.” (Itä-Savo)
6.5. Takaharjun parantolassa lähes 400 potilasta vuodessa
Suomi-yhtiön omistamaan Takaharjun keuhkotautiparantolaan otettiin vuoden 1923 aikana 390 potilasta. Sairaalassa oli keskimäärin 103 potilasta hoitopäivää kohti. Toimintakertomuksen mukaan monet potilaat hakeutuivat hoitoon varsin myöhään. Hoitotulosten onnistuminen oli huomattavasti tehokkaampaa, mikäli potilas tuli parantolaan taudin ensimmäisillä askeleilla. Parantolassa otettiin käyttöön uusi valohoitoyksikkö, jonka ansiosta saatiin hyviä tuloksia pinnallisissa tuberkuloositapauksissa. (Itä-Savo)
13.5. Albin Niirasen huutokauppa
Albin Niiranen laittoi omistamansa kiinteistöt myyntiin Helsinkiin muuton vuoksi. Kerolan perintötila oli suuruudeltaan 60 ha, josta viljeltyä oli 7 ha. Maa-alueella sijaitsevassa Peikkolan täysihoitolassa oli 30 täysin sisustettua matkustajahuonetta. Tilalla oli 3 lehmää, 1 hevonen, 6 lammasta ja 24 kanaa sekä hyvä metsä. Täysihoitolan irtaimisto ja ravintoloaoikeudet kuuluivat kauppaan. (Helsingin Sanomat)
Niirasen Peikkola ei kuitenkaan löytänyt ostajaa. Täysihoitola paloi perustuksiaan myöten kesäkuun alussa 1924.
14.5. Isäntä uhkaili torppariaan kirveellä Kulennoisissa.
”Kun torppari Emil K. Punkaharjun pitäjän Kulennoisten kylästä meni t.k. 6 p:vän iltana toisten tovereittensa kanssa puita metsästä karsimaan, tuli työpaikalle talon isäntä Heikki T. ja uhkaili torppariaan lopulla. Isäntä nähtävästi tarkoitti hengen päälle käypää loppua, koska hyökkäsi mukanaan olleen kirveensä kanssa uhkauksen lausuttuaan torpparinsa päälle. Torppari lähti pakenemaan isäntä kirveineen kintereillä.
Torpparin mukana olleet miehet ottivat kuitenkin isännältä kirveen pois ja estivät hänet toteuttamasta tuhosuunnitelmaansa.
Mikä isännän oli näin pahalle päälle saattanut, ei ole varmaan tiedossamme. Mutta ehken se johtui siitä, kun mainitulla torpparilla on ollut isännän kanssa torpan lunastusasia vireillä jo lähes 5 vuotta ja määräsi maanjako-oikeus viimekesänä vuokralautakunnan lohkaisemaan torpparille tulevan maa-alueen.
Torpparilla on syytä olla varuillaan moisen isännän suhteen ja turvautua vaikka lain apuun henkensä säilyttämiseksi.” (Vapaus).
16.5. Albin Niirasen perheellä arvokkaat läksiäiset
”Jäähyväisillanviettoon olivat punkaharjulaiset kutsuneet herra Albin Niirasen perheineen Koikkalan taloon, jonka tilava pirtti oli tilaisuutta varten kauniisti koristettu. Tilaisuudessa puhui maisteri Mikko Saarenheimo paikkakuntalaisten puolesta, jonka jälkeen emäntä Tilda Koikkalainen antoi poislähteville kristallimaljakon kukkasineen muistoksi naapureista. Rouva Niiranen kiitti paikkakuntalaisia ja naapureita. Esitettiin useamman kerran kuorolaulua opettaja A. Niemen johdolla ja neiti Suoma Kaksonen lausui Olavi Puhakan tilaisuutta varten kirjoittaman runon ”Muistojen ilta”. Hupaisesti kului ilta myöhäiseen leikkien ja emäntien vieraanvaraisesta kahvipöydästä nauttien. – Herrasväki Niiranen muuttaa Helsinkiin t.k. lopulla.” (Itä-Savo)
20.5.Punkaharjulle odotettiin runsaasti matkailijoita
Hotelli Finlandian hoitaja, hra Liljeqvist, kertoi Itä-Savo-lehdelle, että Punkaharjulle odotetaan runsaasti matkailijoita alkavalla matkustuskaudella. Finlandiassa olivat käynnissä suuret korjaus- ja parannustyöt, joten hotelli tulisi kesällä tyydyttämään suurimmatkin vaatimukset.
Ruoka, jota oli lehden mukaan monesti moitittu, tulisi olemaan ensiluokkaista. Finlandia oli saanut uuden todella ammattitaitoisen kyökkimestarin. Myös talouskalusto uusittiin.
”Hra L. pyysi huomauttamaan Punkaharjulle matkustaville, että yösija hommataan aina varmasti, kunhan edes vuorokautta aikaisemmin tulosta ilmoitetaan. Kaikilla eurooppalaisilla sivistyskielillä tullaan hotellissa toimeen. Tulevana kesänä tulee hotellilla olemaan oma auto tarjolla matkailijain käytettäväksi. Samoin hevosia on käytettävissä. Sanalla sanoen: Finlandia ja Punkaharju ovat valmiina matkailijoita vastaanottamaan!” (Savonmaa)
21.5. Jäät lähtivät Puruvedeltä
”Puruvesi vapautui jäistä. Kerimäen rannat puhdistuivat jäistä kokonaan tuulten lähtiessä kuljettamaan niitä Kesälahden suuntaan. Laivaliikenne Kerimäelle pääsi alkamaan seuraavana päivänä.” (Savonmaa)
26.5. Mikko Saarenheimo väitteli tohtoriksi Turun suomalaisessa yliopistossa
Ensimmäiset tohtoriväittäjäiset Turun suomalaisessa yliopistossa. Tk. 26 pnä tarkastettiin fil. maist. S. M. Saarenheimon kirjoittama väitöskirja ”1880-Iuvun suomalainen realismi”. Virallisena vastaväittelijänä toimi professori V. A. Koskenniemi. Seuraavana päivänä suoritti maisteri Saarenheimo julkisen fil. lis. tutkinnon. Tilaisuudet olivat ensimmäiset laatuaan mainituissa yliopistossa. (Länsi-Suomi)
Sulo Mikael (Mikko) Saarenheimo (1887–1980), vuoteen 1906 Rask, toimi Takaharjun isännöitsijänä 1917–1928 sekä Punkaharjun kunnanvaltuuston ensimmäisenä puheenjohtajana ja useiden lautakuntien jäseninä 1924–1928. Hän oli ahkera historioitsija ja kirjoitti mm. Takaharjun parantolan sekä Punkaharjun ja Kerimäen pitäjien historiikit.
30.-31.5. Suomen Asianajajaliiton vuosikokous Savonlinnassa ja Punkaharjulla
Suomen Asianajajaliiton viides vuosikokous alkoi perjantaina Savonlinnan raatihuoneella ja jatkui lauantaina Punkaharjulla Hotelli Finlandiassa. Yhdistyksen kunniajäseniksi kutsuttiin Viipurin hovioikeuden presidentti Egid Elfvengren, varapresidentti Gustaf William Homén, Mikkelin läänin maaherra Ernst Rosenqvist, Kuopion läänin maaherra Gustaf Ignatius, hovioikeuden asessori K. Brunou ja Mikkelin pormestari Martti Eklund.
31.5. Punkaharjun aseman ja Valtionhotellin tiet valtion hoitoon
Valtioneuvosto julisti Punkaharjun maantieltä Valtionhotellin kohdalta Punkaharjun asemalle sekä Punkaharjun laivasillalle johtavat tiet maanteiksi ja sellaisina valtion kunnossapidettäviksi.
