Punkaharju 100 vuotta sitten – kesäkuu 1924

Punkaharjun kunnan ensimmäinen kevät vaihtui vihdoin kesäksi – ainakin kalenterin mukaan. Jäät lähtivät järvistä vasta toukokuun puolivälin jälkeen, eikä nykyisen kaltaisista helteistä ollut tietoakaan. Punkaharjulle odotettiin runsaasti kesävieraita läheltä ja kaukaa. Punkaharju 100 vuotta sitten -juttusarja on edennyt kesäkuuhun 1924.

Koulutyö päättyi suvivirteen touko-kesäkuun vaihteessa ja pilteillä oli luvassa peräti kolme kuukautta lomaa, aina elokuun loppuun saakka. Koulua käytiin kuutena päivänä viikossa, myös lauantai oli koulupäivä.

Suomen eduskunta nosti itsenäisyyden ensimmäisten vuosien keskeiseksi kehittämiskohteeksi kansanopetuksen. Vuodesta 1921 lähtien kaikki 7–13-vuotiaat lapset olivat oppivelvollisia. Poliitikkojen tahtona oli, että joka kylään piti saada oma kansakoulu.

Oppivelvollisuuslaki veti Punkaharjun kunnan talouden tiukille. Ensimmäisen vuoden vajaan miljoonan markan budjetista peräti kolmasosa käytettiin opetus- ja valistustoimintaan.

Kouluja oli toiminnassa yhdeksän. Kymmenestä koulupiiristä vain Enanlahdessa, Kulennoisissa ja Vaarassa olivat omat koulutalonsa. Muissa piireissä kansakoulut toimivat vuokrahuoneistoissa.

Kerimäen kunnan rakennuttamana valmistui kansakoulu Laukansaareen syksyksi 1924. Punkasalmelle koulu rakennettiin 1925 ja Putikkoon 1927.

Vuonna 1924 Punkaharjun kansakouluissa oli yhteensä 362 oppilasta, joista poikia oli 193 ja tyttöjä 169. Jatkoluokilla oli vielä 32 koululaista. Muista kunnista Punkaharjulla kävi koulua 28 oppilasta.

Varsinaisia opettajia oli 10. Heistä naisia oli 7 ja miehiä 3. Heidän lisäkseen kouluissa oli 9 käsityönopettajaa.

Opettajain lehti 27/1924.

Punkaharjulle tarvittiin kipeästi opettajia. Naaranlahteen, Vaaraan ja Kalajärvelle kansankynttilöitä etsittiin lehti-ilmoituksilla valtakunnallisessa opettajien ammattilehdessä. Vaaran miesopettajalle tarjottiin kuukausipalkan ohella muina etuina asunto ulkohuoneineen, öljyvalo ja polttopuut sekä hehtaarin verran peltoa ja puutarha.

Kalajärvelle haettiin naisopettajaa. Hän sai etuna mm. yhdelle lehmälle kesälaitumen ja valmiiksi laitetun pellon, johon opettajatar voi istuttaa perunaa.

Kesäkuusta käynnistyi vilkas matkailukesä.

Punkaharjulla kävi kesällä 1924 paljon matkailijaryhmiä aina ulkomaita myöten. Yhdistykset ja seurat järjestivät paikkakunnalla kesäkokouksiaan.

Oppikoulupoikien 17. kristillinen kokous keräsi 64 osanottajaa Tuunaansaaren tilalle. Kokouksen päätarkoituksena oli johdattaa poikia elämän vakavampien kysymysten ympärille puheitten esitelmien, raamattutuntien ja keskustelujen avulla. Tärkeänä muotona oli myös urheilu, jota harjoitettiin joka päivä.

Lehdet kirjoittivat vieraaksi saapuvista partiolaisista ja pohjoismaisen naisasiakongressin osanottajista. Akateemisia vieraita edustivat Saksan Greifswaldin yliopiston retkikunta sekä hollantilaiset ylioppilaat Utrechtin yliopistosta ja Rotterdamin kauppakorkeakoulusta professoreineen.

Unkarista saapui useita professoreita ja dosentteja sekä maantieteen ja luonnontieteen opiskelijoita ja opettajia. Seuruetta johti Unkarin entinen pääministeri, kreivi Pál Teleki von Szék.

Maanmittareita Punkaharjulla. Kuva: Museovirasto.

Lisäksi kolme korkea-arvoista ruotsalaista upseeria kävi ihastelemassa kansallismaisemia. Kolmikon muodostivat eversti C. P. P. Reuterswärd kuninkaallisesta Skaraborgin rykmentistä, Ruotsin sotilasedustaja Suomessa majuri Frey Rydeberg ja hänen adjutanttinsa kapteeni Bergendahl. Punkaharjulta he jatkoivat matkaansa ”biilillä” Rautjärvelle ja Imatralle seuraamaan suojeluskuntalaisten harjoituksia.

Lisää skandinaavista väriä toi joukko metsänhoitoalan huomattavia edustajia Ruotsin metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajan, entisen pääministerin, amiraali Arvid Lindmanin johdolla. Ruotsalaisten mukanaan oli alan asiantuntijoita Tanskasta ja Norjasta.

Tulvatilanne huolestutti Savonlinnan seudulla vielä kesäkuun puolivälissä.

Itä-Savo-lehti julkaisi 14.6.1924 kiertokyselyn, joka kertoi, että tulva oli aiheuttanut runsaasti vahinkoja Savonlinnan ympäristössä. Lehden mukaan Moinsalmella vedennoususta oli aiheutunut vahinkoja ”sangen tuntuvasti”.

Talollinen Herman Turtiaiselta 2–3 ha viljeltyä suota, jossa oli kylvöäkin, jäi veden alle. P. I. Huttusella 1–2 ha ja Viljam Huttusella 2 ha heinäsuota oli tulvan vallassa. Matti Kaskisen, vuokraaja Matti Vihavaisen ja Evert Vänttisen viljelysuot ja osaksi peltoakin olivat veden peittäminä.

Kauppias Einar Turtiaisen luhtaniitty oli kokonaan veden alla ja talollinen Pekka Turtiaiselta hukkui heinämaita. Lehti laski, että vahingot olivat Moinsalmella vähintään 10 000 markkaa.

Vuoriniemellä tulva hautasi alleen viljelyalueita, erittäinkin maanviljelijä Simo Tynkkysen Koivusuolla ja Juho Kososen suolla. Vesi peitti puolestaan maantien Vuorilahdella.

Ruhvanalla tulvan vallassa oli pienempiä viljelyalueita mm. Rasiniemessä Utraslahdessa ja muuallakin muutamien hehtaarien alalta.

Kerimäellä olevissa ”pikkulampiloissa ja järvissä” oli tulva melkein yhtä suuri kuin 1899, mutta kesäkuun puolivälissä se alkoi olla ohi.

Parikkalassa vesi nousi niin korkealle, ettei se ollut miesmuistiin. Eniten vesi tuotti haittaa Särkisalmella, Kangaskylässä ja Kinnarniemellä. Särkisalmen yli kulkeva maantiesilta oli kokonaan veden peitossa. Myös rautatieliikenne oli uhattuna.

Särkisalmella monien asukkaiden piti jättää talonsa. Pienempiä rakennuksia, kuten heinälatoja ja saunoja, oli lähtenyt uiskentelmaan pitkin vesiä.

Punkaharju. Kuva: William A. Sihvonen. Suomen Metsämuseo Luston kokoelma.

PUNKAHARJU SANOMALEHDISSÄ – KESÄKUU 1924

2.6. Albin Niirasen matkailijahotelli Peikkola paloi poroksi Punkaharjun Laukansaaressa
Ravintoloitsija Albin Niirasen omistama Matkailijakoti Peikkolan tulipalo nousi valtakunnalliseksi uutiseksi. Nloin 20 huoneen rakennus paloi parissa kolmessa tunnissa. Vain osa irtaimistosta saatiin pelastettua.

Eilen klo puoli 3 ip. syttyi Punkaharjulla sijaitseva ravintoloitsija Albin Niirasen omistama kaksikerroksinen matkailijahotelli „Peikkola” tuleen. Tuli, joka lienee saanut alkunsa välikatosta, mahdollisesti savupiipun halkeamasta, levisi puisessa rakennuksessa nopeasti. Ainoastaan pieni osa irtaimistoa saatiin pelastetuksi. Parissa tunnissa oli rakennus palanut perustuksiaan myöten.
Peikkola siirtyi v. 1918 nykyiselle omistajalleen ravintoloitsija Albin Niiraselle, joka laajensi sitä laittaen siihen toisen kerroksen ja muutenkin saattaen sen ajanmukaiseen kuntoon. Niiranen itse siirtyi tk. 1 p:stä ravintoloitsijaksi Helsinkiin, mutta oli hänellä aikomus vielä tämän kesäkauden pitää Peikkolaa hallussaan.
Palanut rakennus käsitti parikymmentä huonetta. Se samoinkuin irtaimistokin lienee ollut vakuutettu, mutta omistajan ollessa Helsingissä ei ole tietoa kuinka suuresta summasta. (Savonmaa 3.6.)

Alakerroksesta saatiin irtaimisto pelastettua kokonaan, yläkerroksen irtaimistoa ainoastaan osa. Nuohottu rakennus oli kaikin puolin asianmukaisessa kunnossa. (Itä-Savo 5.6)

Matkailijahotelli oli vakuutettu 300 000 markasta. Vakuutussumma korvannee suunnilleen palaneen omaisuuden arvon. Niiranen ei aikonut ryhtyä rakentamaan matkailijahotellia uudelleen. Kun Peikkola on samalla maanviljelystila, myynee N. sen ja jättänee rakentamisen uuden omistajan asiaksi. Ulkorakennukset säilyivät palossa. (Savonmaa 5.6.)

4.6. Linja-autoyhteys Kerimäeltä Punkaharjun kautta Savonlinnaan
Talollinen Eero Edvard Leskinen Kerimäen pitäjän Anttolan kylästä anoi lupaa ammattimaisen autoliikkeen harjoittamiseen linjalla Kerimäki—Punkaharju—Savonlinna. (Länsi-Savo)

7.–11.6. XVII kristillinen oppilaskokous Tuunaansaaressa
Oppikoulupoikien  XVII kristillinen oppilaskokous järjestettiin Tuunaansaaressa Punkaharjulla. Kokoukseen olivat tervetulleita kaikki 14 vuotta täyttäneet oppikoulujen pojat. Osanottomaksu oli 75 mk. Osallistujat saivat rautatiematkoista 25 %:n alennuksen, Saimaan Höyrylaiva Oy:n laivoilla alennus oli 50 %.  Ohjelmassa oli tärkeä sija urheilulla. (Nuori Voima)

8.6. Nuorisoseurojen ja raittiusväen näytelmäkilpailu Vuoriniemellä
Itä-Suomen Nuorisoseurojen liitto ja Savonlinnan raittiuspiiri järjestivät Vuoriniemen nuoriseurantalolla Vuorelassa näytelmäkilpailun, jossa voittajaksi tuli Savonlinnan raittiusseura. Toisen palkinnon sai Haapalan ns. Kolmas oli Vuoriniemen ns. ja neljäs Särkilahden ns. Vuoriniemeläiset esittivät Jalmari Hahlin näytelmän Mäntyniemen torpassa ja särkilahtelaiset August von Kotzebuen huvinäytelmän Vaarallinen naapuri.

Katoamisilmoitus Itä-Savossa 14.6.1924.

8.6. Kesäjuhlassa juopoteltiin Kulennoisten Lahtelassa
Itä-Savo-lehden maakuntakirjeenvaihtaja tuohtui, kun näytelmäväki äityi juopottelemaan esityksensä päätyttyä Kulennoisissa.

Kulennoisten nuorisoseura toimeenpani kesäjuhlan talollaan Lahtelassa helluntaisunnuntaina t.k. 8 p. Ohjelmassa oli alkusoitto (hra Enroth) sekä yhteis- ja naiskuorolaulua opettajatar Hilja Niemisen johdolla. Tervehdyspuheen piti ylioppilas I. Hartikainen, runon lausui rouva Fanny Piiroinen ja juhlapuheen piti maamieskoulun johtaja agr. I. H. Kiiski. Yleisöä oli runsaasti.

Tämän yhteydessä on mainittava eräästä varjopuolesta, joka tässä seurassa näyttää saaneen jalansijaa ja joka nähtävästi on vaikuttanut niihin oikeutettuihin erimielisyyksiin seuran sisäisessä ja ulkonaisessa toiminnassa, josta julkisuudessakin on jotain näkynyt tässäkin lehdessä. Jos seuran näyttelijät ja johtohenkilöt näytösten loputtua kulissien ja esiripun taakse jäävät keskenään pitämään taskumatti-näytäntöä, niin ei liene ihme, jos todelliset nuorisoseura- ja valistusihmiset sellaista vieroksuvat ja vieraantuvat kokonaan sellaisesta valistustoiminnasta. Vieläpä muutamat rohkenevat uhmamielin ylvästellä ja sanoa, että niin suurilla näyttämöillä tehdään. Kun tällaista havaitaan seuran johtohenkilöiden keskuudessa, niin ei ole ihme, jos hoipertelijoita näkyy yleisönkin puolella ja ettei sitä niin vaarallisena pidetä.
Tämmöinen menettely on ehdottomasti lopetettava, sillä sellainen ei kuulu nuorisoseuran, eikä muunkaan valistusseuran tapoihin: nuoriseuralaistenkin on oltava ehdotonta raittius- ja kieltolakiväkeä. (Itä-Savo)

9.6. Ruhvanan Raittiusseura Toivo XVII 20-vuotias
Ruhvanan raittiusseuran 20-vuotisjuhlia vietettiin helluntaimaanantaina Ruhvanan kansakoululla. Päiväjuhla oli klo 1 päivällä ja juhlailtama samassa paikassa kello ½ 7 ip. Ohjelmassa oli puheita, soittoa, runonlausuntaa, esitelmiä ja kuvaelma. Juhlapuheen piti agronomi I. H. Kiiski.

Opettaja Artturi Niemi ja neiti Anni Savolainen julkaisivat kihlausilmoituksensa 21.6.1924 Helsingin Sanomissa.

11.6. Niko Lötjönen haki kahvilalle lupaa Punkasalmelle
Liikemies Nikolai Lötjönen Punkaharjun pitäjän Punkaniemen kylästä anoi lupaa kahvilaliikkeen harjoittamiseen mainitussa kylässä. (Länsi-Savo)

15.6. Suojeluskunnalla myyjäiset ja iltama
Punkaharjun sk. järjesti Punkasalmen Palomäellä klo 6 j.p.p. iltaman ja myyjäiset arvokkaalla ohjelmalla. Yleinen suojeluskunnan harjoitus oli klo 3 ip. uuden vahvistetun ohjesäännön mukaan. (Saarijärven Paavo)

24.6. Juhannusiltama Punkaharjun nuorisoseurantalolla
Kesäjuhlan toimeenpani Punkaharjun n-s. talollaan juhannuksena t.k. 24 pnä alkaen klo 7 ip. Ohjelmassa oli kuorolaulua tohtorinna Auni Nuolivaaran johdolla, H. J. Kososen tervehdyspuhe, Suoma Kaksosen ja Hanna Silvennoisen runonlausuntaa, tohtori Armas Nuolivaaran juhlapuhe sekä näytelmäkappale Lukkarin arkityöt. Lopuksi oli leikkiä ja tanssia. (Itä-Savo, Savonmaa)

27.6. Mies kuoli soravaunuun
T.k. 21 p:nä kuoli työmies Paavo H. Savonlinnan ja Kallislahden välillä työjunan soravaunussa.  Tyhjennettyään soravaununsa reippaasti, kuten toisetkin vaunun purkajat, H. oli ruvennut istuallaan tupakoimaan ja jonkun sauhun saatuaan nukahti sanaakaan sanomat ikipäiviksi. H. oli kotoisin Punkaharjun Vaahersalosta. (Vapaus)

Tuunaansaaren puutarhakoulu 1900-luvun alun postikortissa. Nuutti Kanervan kokoelma.

27.6. Eivät pysy harjoittelijat Tuunaansaressa
Punkaharjun Tuunaansaaren tilalle otetaan aina keväisin pari maanviljelyskoulualalla olevaa viljelysharjoittelija-oppilasta kesän ajaksi. Niin tehtiin tänäkin kevännä. Mutta jonkun aikaa talossa oltuaan lähtivät pojat tiehensä yöllä lintujen maatessa. Viime kesänä lähti myös toinen oppilaista kesken kesän pois. Lyhytaikaisia näyttävät olevan muutkin työmiehet ja palvelijat. Löyhäkö lienee kuri talossa, vaikka tilanhoitaja on suojeluskunnan kurinpitolautakunnan jäsen vai mikähän lienee syynä? (Vapaus)

28.6. Autoliikennelupa Punkasalmen aseman ja Kesälahden välille
Liikemies Antti Kupiainen ja toiminimi Paajanen & Taivainen Kesälahdelta saivat oikeuden harjoittaa ammattimaista autoliikennettä Kesälahden pitäjän kirkonkylän ja Punkasalmen rautatieaseman välillä. Samalla kulkulaitosministeriö vahvisti taksaksi Smk. 1:25 henkilöltä kilometriä kohti.

Itä-Savo 19.6.1924

30.6. Punkaharjun kunta päätti ostaa Mikkolanmäen tilan
Kunnanvaltuusto valitsi kokouksessaan kunnallislautakunnan, jonka puheenjohtajaksi nimitettiin toht. Mikko Saarenheimo sekä jäseniksi H. Heinonen, H. Immonen, H. Tirronen ja R. Silvennoinen, varalla D. Miettinen, E. Ahokas ja T. Kivinen.

Kulennoisten Lahdenkylän kansakoululle päätettiin vuokrata huoneisto kultaseppä H. Kaksoselta 3600 markan vuosivuokrasta. Koulu vuokrattiin 5 vuodeksi ja avattiin siinä pienopettajan paikka elokuun 1 p:stä 1924.

Kunnanvaltuustolle oli Iivar Roschierin kuolinpesän toimitsijamiesten puolesta tehty tarjous Mikkolanmäen tilan ostosta Punkaharjun kunnalle 300 000 mk:n kauppasummasta. Tilan pinta-ala oli 182 hehtaaria. Valtuusto päätti kaupan yksimielisesti hyväksyä. (Itä-Savo)

Heikki Kähkönen

Pääkuvassa pahvista valmistettu opetustaulu, jonka kuva-aiheena on Punkaharju. Taitelija: Vihtori Ylinen. Suomen Metsämuseo Luston kokoelma.

Lähteitä:
Sanomalehdet Itä-Savo, Savonmaa, Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Länsi-Savo, Vapaus ja Saarijärven Paavo.
Opettajain lehti – kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti.
Mikko Saarenheimo: Punkaharjun kunnan perustautuminen 1924-1929.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Samanlaiset artikkelit

Historia Kulttuuri Punkaharju 100 Syö ja juo

Julkijuopottelua ja raittiusvalistusta Punkaharjulla 100 vuotta sitten

Punkaharjun asiat hyvin tuntenut nimimerkki L-no kirjoitti talvella 1924 Kotimaa-lehdessä huolestuneena elämänmenosta seurakunnassa ja Punkasalmen kylällä, Kirjoittaja oli pannut merkille, että seurakuntalaisten keskuudessa esiintyi juoppoutta ja muitakin paheita. Raittiusliike näyttäytyi vahvana Punkaharjulla koko 1920-luvun. Kieltolaista ja raittiusväen aktiivisuudesta huolimatta juopuneita hoiperteli Punkasalmen aseman nurkilla. Sata vuotta sitten Punkaharjulla elettiin tiukkaa juopottelun vastaista raittiuskurin aikaa. Siitä […]

Lue lisää
Historia Punkaharju 100

Punkaharju 100 vuotta sitten – toukokuu 1924

Kevät oli kylmä ja runsasluminen sata vuotta sitten Punkaharjulla. Lehtien mukaan huhtikuun lopulla oli vielä maaliskuinen sää. Järvet olivat jäässä. Metsissä ja pelloilla oli lunta toukokuun puoleenväliin saakka. Lumien sulamisen myötä tulivat tulvat. Punkaharju näkyi lehtien sivuilla samannimisen savukemerkin valtakunnallisen mainoskampanjan ansiosta. Poikkeuksellisen kylmät ilmat olivat ihmisten puheissa koko pitkän kevään toukokuussa 1924. Kevään tulo […]

Lue lisää
Historia Punkaharju 100

Punkaharju 100 vuotta sitten – huhtikuu 1924

Aprillipäivänä sata vuotta sitten oli Punkaharjulla ilmassa suuren odotuksen ja jopa juhlankin tuntua. Suomen 11. eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2.4.1924. Tuore Punkaharjun kunta muodostui yhdeksästä kylästä. Iltamissa lausuttiin runoja ja esitettiin Minna Canthin näytelmiä. Kerimäeltä valittiin eduskuntaan kaksi maalaisliittolaista maanviljelijää. He olivat Oskari Kontio ja Alpo O. (Alpiin Optatus) Luostarinen. Molemmat olivat melkein oman kylän poikia ja […]

Lue lisää