Aleks. Lampénin yksityisen haudan vihkimisestä 90 vuotta

Maanantaina 18. elokuuta tulee kuluneeksi 90 vuotta Punkaharjun Punkasalmella sijaitsevan vuorineuvos Aleksander Lampénin haudan vihkimisestä ja Lampénin tuhkauurnan hautaan laskemisesta. Aleks. Lampén syntyi Scholajoen rannalla, Venäjän Belozerskissa 20.7.1879 ja kuoli Viipurin sotilassairaalassa 25.7.1935. Hän oli naimisissa saksalaissyntyisen Lucie o.s. Kottken (1883–1962) kanssa. Heidät molemmat on haudattu samaan ykstyishautaan.

Kahden diplomin insinööri Aleks. Lampén perusti yhdessä insinöörikollegansa Viktor Sandbergin kanssa kattopäretehtaan Punkasalmelle 1916. Tehtaassa alkoi myös lastuvillan valmistus 1920-luvun alussa. Palamattomia Punkasalmen kattopäreitä vietiin aina Etelä-Afrikkaan asti. Varsinaisen työuransa Lampén teki Tornator Oy:n puunjalostustehtaiden teknisenä johtajana 1916–1919 ja toimitusjohtajana 1919–1932 Imatran Tainionkoskella.

Lampén rakennutti vuonna 1932 Kauvonlahden rannalle Punkasalmelle Koivikon arvohuvilan sekä piti sen yhteydessä kauppapuutarhaa. Hän oli myös maanviljelijä ja metsänomistaja. Hän omisti Juholan ja Hämmölän (Hämmeelä) maatilat Punkasalmella. Lampén oli kokoomuslainen poliitikko ja toimi puolustusministerinä Antti Tulenheimon hallituksessa 1925 sekä presidentti P. E. Svinhufvudin valitsijamiehenä 1931.

Aleks. Lampénin hautajaisiin Punkasalmella 18.8.1935 osallistui suuri vierasjoukko. Kunniavartion muodostivat Imatran-Tainionkosken ja Punkaharjun suojeluskunnat.

Aleks. Lampén menehtyi nopeasti edenneeseen syöpään. Ruumiinsiunaus pidettiin Helsingin Vanhassa Kirkossa 1.8.1935. Siunauksen toimitti hänen lankomiehensä, rovasti, kansanedustaja Edvard Kilpeläinen. Lampén halusi tulla haudatuksi omalle maalleen. Hän ei kuulunut kirkkoon. Haudan vihki Punkaharjun seurakunnan kirkkoherra Y. K. Airola. Hautajaisiin osallistui suuri vierasjoukko. Lucie Lampén kuoli 23.12.1962 ja hänet on haudattu miehensä viereen.

Pitkien kuusten siimeksessä Palomäentien varrella sijaitseva Aleks. ja Lucie Lampénin yksityinen hauta on vaikuttava muistomerkki Punkasalmen kirkonkylällä. Haudan rakennuskivet louhittiin Pihlajaveden Matarsaaresta, jossa louhokset ovat yhä näkyvissä. Vesimatkaa kivien kuljettamiseen veneellä Koivikolle tuli lähes viisi kilometriä.

Muistomerkin suunnittelija ei ole tiedossa, mutta suuressa hautakivessä olevan reliefin on todennäköisesti tehnyt Lampénin valokuvan pohjalta tamperelainen kuvanveistäjä Jussi Hietanen, jonka oletettu signeeraus on kasvokuvan alareunassa. Hautapaikka on suojeltu Savonlinnan kaupungin asemakaavassa.

Punkaharjulaisten Heikki Kähkösen ja Jyrki Paaskosken kirjoittama elämäkerta Lahjakas Aleks. Lampén – Monipuolisen insinöörin elämä (Otava) julkistetaan Helsingin Kirjamessuilla 24.10. Kirjan tilaaja on Puunjalostusinsinöörit ry.

Kuvat: Aino Laakkosen perhearkisto.

Lue lisää:

21.8.2024 Vuorineuvos Aleksander Lampénin henkilöhistoria kootaan kirjaksi punkaharjulaisten kirjoittajien voimin

8.12.2022 Arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema arvohuvila halutaan suojella Punkaharjulla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Samanlaiset artikkelit

Historia Punkaharju 100

Tapaninpäivänä tanssittiin ja näyteltiin iltamissa 100 vuotta sitten Punkaharjulla

Toinen joulupäivä eli tapaninpäivä on perinteisesti ollut hevosmiesten päivä, jolloin hevosen vetämällä reellä ajeltiin ympäri kyliä. Sata vuotta sitten eripuolilla Punkaharjun pitäjää järjestettiin tapanina iltamia, joissa kuultiin puheita, nähtiin näytelmäkappaleita ja lopuksi tanssittiin. Juttu tapaninpäivän perinteestä kuuluu sarjaan Punkaharjun kunta 100 vuotta. Tapania on alun perin vietetty Pyhän Stefanuksen muistopäivänä. Kristikunnan ensimmäinen marttyyri, Pyhä Tapani, […]

Lue lisää
Historia Kulttuuri Punkaharju 100

Ränsistyneeksi päästetty Punkaharjun Valtionhotelli haluttiin purkaa 100 vuotta sitten

Savonlinnan Matkailijayhdistys vaati 100 vuotta sitten, että Punkaharjun Valtionhotelli oli ränsistyneenä purettava. Yhdistyksen mielestä valtion Yleisten rakennusten ylihallituksen oli ryhdyttävä toimenpiteisiin uuden ja ajanmukaisen hotellin rakentamiseksi. Kyseessä ei ollut ensimmäinen – eikä viimeinen – kerta, kun Valtionhotelli oli valtakunnan lehtien otsikoissa. Keskustelu hotellin huonosta kunnosta jatkui pari vuotta. Valtionhotelli tunnetaan nykyisin Hotelli Punkaharjuna. Arvovaltainen Savonlinnan […]

Lue lisää
Historia Punkaharju 100

Suojeluskunta ja lotat vastasivat Punkaharjun kunnan ensimmäisistä itsenäisyyspäivän juhlista 100 vuotta sitten

Suomen seitsemännen itsenäisyyspäivän juhlinta Punkaharjulla keskittyi kirkonkylälle Punkasalmelle. Juhlapaikkoina olivat kirkko, kirkkoranta ja Palomäen nuorisoseurantalo. Juhlien järjestelyistä vastasivat suojeluskunta ja Lotta Svärd -järjestön paikallisosasto. Tämä erikoisartikkeli liittyy Punkaharjun kunta 100 vuotta -artikkelisarjaan. Itsenäisyyspäivän vietto sata vuotta sitten alkoi Punkaharjulla jo perjantaina 5. joulukuuta. Itä-Savo-lehti raportoi, että lotat kokoontuivat kiireellä Putikon nuorisoseurantalolle Punkasalmen Palomäelle ja suojeluskuntalaisia […]

Lue lisää