Punkaharjun kunnan ensimmäinen itsenäinen vuosi huipentui samaan, mistä kunnan taival oli alkanutkin – nimittäin kunnallisvaaleihin, joissa äänestysaktiivisuus jäi alhaiseksi. Vain 33 prosenttia äänestäjistä kävi uurnilla. Joulukuussa 1924 heikot jäät pettivät monen kulkijan alla. Joulu tuli niin kuin ennenkin ja tapaninpäivänä tanssittiin iltamissa eri puolilla pitäjää. Punkaharjun kunta 100 vuotta -sarja päättyy joulukuuhun 1924.
Punkaharjun vuosi 1924 oli täynnä tapahtumia. Paljon oli iloa ja juhlaa, joiden lomaan mahtui suurta murhetta sekä tärkeitä päätöksiä. Joulukuu ei tehnyt siinä poikkeusta. Vuoden vanha Punkaharju oli osoittanut tulevansa toimeen elinvoimaisena ja omiin vahvuuksiinsa luottavana kuntana siinä missä mikä tahansa tuon ajan kehittyvä maaseutupitäjä.
Sata vuotta sitten Punkaharjulle muutti uusia asukkaita enemmän kuin nyt. Vuoden lopussa seurakunnassa oli kirjoilla 3578 asukasta. Väkimäärä kasvoi vuodessa 71 hengellä. Seurakuntaan muuttaneita oli 127 ja syntyneitä 91. Pois muutti 118 ihmistä. Kuolleita oli 51.
Kunnallishallinnon näkökulmasta tarkasteltuna joulukuu oli Punkaharjulla vuoden 1924 merkittävin kuukausi. Kunnanvaltuusto päätti tulevan vuoden talousarviosta ja talouden suuntaviivoista. Kunnallisvaalit määrittelivät politiikanteon jatkumisen entisenlaisena.
Kunnallisvaaleissa vaihtui kolmasosa valtuutetuista
Kunnallisvaalit käytiin yksipäiväisenä torstaina 4.12. Punkaharju jaettiin neljään uuteen äänestysalueeseen, jotka olivat Punkasalmi, Kulennoinen, Putikko, ja Vaara. Äänestyspaikkoina olivat kauppias Nikolai Lötjösen taloon perustettu kunnan kokoushuone Punkasalmella sekä Kulennoisten, Putikon ja Vaaran kansakoulut.
Vaaleissa ei äänestetty koko kunnanvaltuustoa kerralla uusiksi, vaan kolmasosa valtuutetuista oli vaihtumisvuorossa. Yhteensä 18 jäsenestä 6 oli vaihtuvia.
Vaalien jälkeen voimasuhteet valtuustossa pysyivät porvareiden ja vasemmiston välillä ennallaan eli 11–7 porvaripuolueiden eduksi. Valituiksi tuli neljä porvaria ja kaksi sosialidemokraattia.
Uusina valtuutettuina porvareiden listoilta menivät läpi maanviljelijät Hanno Turtiainen ja Juho Paajanen, pastori Yrjö Airola ja opettaja Artturi Niemi sekä sosialidemokraateista torpparin poika Antti Karjalainen. Vaihdemies Otto Miettinen uusi sos. dem. ryhmässä paikkansa. Tilintarkastajiksi valittiin konttoristi Toivo Suikkari ja kaupanhoitaja Eemil Suihko.
Vaikka Suomessa oli voimassa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, yhtään naista ei tälläkään kertaa asettunut ehdokkaaksi. Äänioikeutettuja oli 1816. Vaaliuurnilla kävi 594 äänestäjää. Äänestysprosentti oli vain 32,7. Se oli lähes 5 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin.
Punkasalmen varmuuskattopäre kiinnosti asiantuntijoita ja rakentajia
Punkasalmella kehitetyt Varmuus-Kattopäre ja Erikois-Kattopäre nousivat rakennusalalla keskustelunaiheeksi marras-joulukuun vaihteessa 1924. Aleksander Lampénin ja Viktor Sandbergin tehtaalla valmistettua varmuuspärettä kehuttiin valtakunnan sanomalehtien sivuilla sekä Suomen ulkomaankaupan erikoislehden, Finnish Export Journalin, joulukuun numerossa.
Tulenkestäviä katteita testattiin Kallion paloasemalla Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa. Punkasalmella oli useita vuosia tehty kokeita palamattomista kattopäreistä, jotka testitilaisuudessa osoittautuivat lupaustensa veroisiksi.
Henkivakuutusyhtiö Pohjola oli mukana toteuttamassa palotestiä, joka teki katsojiin vakuuttavan vaikutuksen. Finnish Export Journalissa punkasalmelaiselle keksinnölle ennustettiin jopa melkoista kansantaloudellista merkitystä, kunhan päreet tulisivat laajemmalti tunnetuiksi.
”Varmuus-Kattopäre on kyllästetty veteen liukenemattomilla kemiallisilla aineilla, jotka tappavat kaiken puussa olevan orgaanisen elämän, joten sammaloituminen kokonaan estyy. Kyllästysaine, joka erikoismenettelyn avulla on saatu läpäisemään päreen, ei sateessa ollenkaan liukene, joten se säilyttää palamattoman ominaisuutensa vuosikausia”, Helsingin Sanomat kirjoitti Punkasalmen varmuuspäreestä.
Viinan salakuljetusta ja elokuvatähtiä
Viinan salakuljetus teki vuonna 1924 todellisen läpimurron Suomessa. Salakuljetuksesta oli muodostunut sekä rannikkoseudulla että sisämaassa monille tuottoisa ammatti. Suomenlahdelle syntyi rikollisliigoja, jotka ulottivat toimintansa maan rajojen ulkopuolelle. Yleisesti puhuttiin jo pirtusodasta tullilaitoksen ja ammattirikollisten välillä.
Takavarikoinneissa viranomaisten haltuun jäi vuoden aikana 504 000 litraa pirtua, lähes 1000 pulloa viinaa ja punssia, yli 7000 pulloa konjakkia, viskiä ja likööriä sekä 290 pulloa samppanjaa ja 4600 pulloa muita viinejä. Määrä oli vain murto-osa kaikesta salakuljetusta alkoholista.
Kieltolaista lisää toukokuun erikoisartikkelissa Julkijuopottelua ja raittiusvalistusta Punkaharjulla 100 vuotta sitten.
Elokuvat olivat myös suomalaisten puheenaiheena. Filmiaitta-lehdestä ilmestyi joulukuussa 1924 peräti kolme numeroa, joissa kerrottiin kuumimmat uutiset elävienkuvien maailmasta.
Filmiaitta uutisoi, että amerikkalainen mykänkauden tähti Buster Keaton oli saanut valmiiksi filminsä Purjehtija, joka filmattiin Etelämerellä Donald Criespin tekemien suunnitelmien mukaan. Douglas Fairbanks puolestaan aikoi valmistaa espanjalaisaiheisen filmin, jonka regissööriksi oli tulossa Raoul Walsh.
Mary Pickfordin kiharat herättivät nekin keskustelua. Maryn kutreja oli vaadittu uuden muodin mukaan leikattaviksi.
”Amerikassa ollaan sitä mieltä, että jos Mary leikkaa pois kiharansa, niin voi hän lopettaa filmaamisen. Koko maailman pikku morsian ilman kiharoita, sehän olisi surusanoma!”, Filmihullu raportoi Hollywoodista.
Naapurissakin tapahtui. Neuvosto-Venäjän filmisensuuri ei myöntänyt esittämislupaa amerikkalaiselle filmille Onneton, koska siinä esitettiin vanhaa venäläistä hienostoa bolsheviikkien mielestä puolueelliseen sävyyn.
Filmihullu uutisoi tulipalosta elävienkuvien teatterissa Helsingissä.
”Helsinkiläisessä Rialto-teatterissa syttyi filmiä Samanarvoiset lain edessä näytettäessä filmi palamaan. Muutamassa sekunnissa tuhoutui kahden osan pituudelta filmiä. Koneenhoitaja sai useita palohaavoja, jotka kuitenkaan eivät olleet seurauksiltaan vakavampia.”
Ruotsalaiset äänestivät Paavo Nurmen maailman parhaaksi urheilijaksi
Tukholmassa ilmestynyt urheilukuvalehti Idrottsliv järjesti lukijakilpailun ”maailman etevimmästä urheilijasta”. Suurjuoksija Paavo Nurmi valittiin listan ykköseksi. Yhdeksäntenä oli Nurmen kilpakumppani Ville Ritola. Palkinnoksi valinnastaan Nurmi sai hopeisen paperossikotelon emalilla koristelluine Ruotsin lippuineen.
Listan 10 kärjessä:
1. Paavo Nurmi, kestävyysjuoksu, Suomi
2. Johnny Weissmüller, uinti, Yhdysvallat
3. Jack Dempsey, nyrkkeily, Yhdysvallat
4. Charles Hoff, seiväshyppy, Norja
5. Arne Borg, uinti, Ruotsi
6. Charles Paddock, pikajuoksu, Yhdysvallat
7. Andrew ”Boy” Charlton, uinti, Australia
8. Bill Tilden, tennis, Yhdysvallat
9. Ville Ritola, kestävyysjuoksu, Suomi
10. Gunnar Lindström, keihäänheitto, Ruotsi
Suomalaisista ääniä saivat myös pikaluistelija Clas Thunberg, kestävyysjuoksijat Albin Stenroos ja Hannes Kolehmainen, yleisurheilun moniottelija Eero Lehtonen, keihäänheittäjät Jonni Myyrä ja Yrjö Ekqvist, kiekonheittäjä ja kuulantyöntäjä Elmer Niklander, pituushyppääjä ja kolmiloikkaaja Ville Tuulos, painijat Robert Oksa ja Edil Rosenqvist sekä hiihtäjä Tapani Niku.
Adolf Hitler vapautui Landsbergin vankilasta
Saksan kansallissosialistien johtaja Adolf Hitler vapautui 20.12. Landsbergin vankilasta, jonne hänet oli passitettu yritettyään ns. oluttupavallankaappausta Münchenissä marraskuussa 1923. Hitlerin johtamien SA-miesten tarkoituksena oli vallata Bürgerbräukeller-oluthalli, jossa Baijerin pääministeri Gustav Ritter von Kahr piti puhetta.
Hitlerputsch-hanke epäonnistui surkeasti. Johtaja livisti lopulta paikalta. Hänen liittolaisensa kenraali Erich Ludendorff joutui päästämään von Kahrin vapaaksi. Hitler pidätettiin parin päivän päästä ja tuomittiin viideksi vuodeksi vankilaan, josta hän vapautui oltuaan pidätettynä ja vangittuna reilun vuoden verran.
Hitlerin kannattajat suunnittelivat järjestävänsä juhlat johtajansa vapautumisen kunniaksi samaiseen Burgerbräukelleriin, josta hän joutui pakenemaan kaappausyrityksen epäonnistuttua. Paluujuhlat jäivät järjestämättä, kun Münchenin poliisi ei antanut lupaa niiden järjestämiseen.
Hitlerin vapautuminen oli yhden palstan uutinen savonlinnalaisissa sanomalehdissä. Viipurissa ilmestynyt Karjala-lehti kirjoitti, että Saksan kansallissosialistinen puolue, jonka luoja ja perustaja Hitler on, syntyi sodanjälkeisen mielialan tuotteena. Olot Saksassa olivat viime vuosina suorastaan edistäneet tämän ansarikasvin kasvua.
Lehden mukaan johtaja itse oli suuri suunsoittaja ja fantasti. Baijerin hallitus olisi hyvin iloinen, jos se pääsisi vapaaksi hänestä.
”Hänet mielellään tahdottaisiin lähettää Itävaltaan tai mahdollisesti Sveitsiin. Itävalta kuitenkin kieltäytyy ottamasta häntä vastaan sillä perusteella, että hän sodan aikana vapaaehtoisesti astui Saksan eikä Itävallan armeijan palvelukseen.”
PUNKAHARJU SANOMALEHDISSÄ – JOULUKUU 1924
2.12. Rytinää pirtukauppiaiden talossa Enanlahdessa
Talollinen Albin E. Kesälahdelta poikkesi keskellä yötä majatalon kyytimiehen kehotuksesta paikalliseen taloon Punkaharjun Enanlahdessa. Talossa hänelle tarjottiin heti pirtua sekä juotavaksi että ostettavaksi. Pian Albin E:n ja isäntäväen välillä syntyi tuima tappelu, jossa vieras jäi alakynteen.
Itä-Savo kertoi uutisessaan, että isäntäväki oli ampunut konekiväärillä seinään ja sillä uhaten anasti vieraalla mukana olleet toistakymmentä tuhatta markkaa. Lehden mukaan kyseinen enanlahtelainen talo oli kauemman aikaa kuulunut olleen pirtukaupan ym. paheiden pesänä.
Savonmaa-lehti puolestaan epäili, että varkausjuttu oli vain pirtumiesten välistä rahojen ja välien selvittelyä ja että Itä-Savon liioittelemalle konekiväärillä ampumiselle nauroi talonväki itsekin.
Nimismiehen kuulusteluissa kävi myöhemmin ilmi, että ilmianto oli tekaistu eikä rahavarkaudessa ollut mitään perää.
3.12. Laivaliikenne loppui Puruvedellä
Punkaharju-laiva tapasi Kesälahdelta lähtiessään 5–6 senttiä vahvaa jäätä, jota se joutui murtamaan melkein koko matkansa ajan. Laivan ei enää odotettu lähtevän uudelle matkalle.
6.12. Itsenäisyyspäivää juhlittiin Punkasalmella
Aamulla jo varhain suojeluskunta kokoontui Palomäelle, jossa liputettiin ja koristeltiin nuorisoseurantalo. Kun Lotat olivat ruokkineet miehet, lähdettiin kirkkoon, jossa klo 11 oli jumalanpalvelus. Kello 1 kokoonnuttiin jäälle paraadiin, jossa pastori Airola piti kenttäjumalanpalveluksen. Yleisöä oli saapunut runsaasti juhlimaan.
Juhlailtama alkoi klo 6 illalla Palomäellä, jonne kokoontui yleisöä huoneiden täydeltä. Aluksi soittelivat herrat Eino ja Aarne Takkinen viululla opettaja P. Talvenheimon säestäessä pianolla, jonka jälkeen paikallispäällikkö H. J. Kosonen lausui vieraat tervetulleiksi. Saatiin kuulla eräs runo, ja sitten esittivät duettoja opettajatar neiti Miinalainen ja rouva Nieminen herra P. Kupiaisen säestyksellä. Kuorolaulua esittivät lottien kuoro rouva Niemisen ja mieskuoro opettaja Talvenheimon johdolla. Runon Suomen satu lausui herra I. Ilmanen. Lopuksi oli kuvaelma Metsän uni, jonka jälkeen hajaannuttiin juhlatunnelman vallitessa.
6.12. Itä-Savolla ja Savonmaalla oli monta avustajaa Punkaharjulla
Savonlinnassa ilmestyneet sanomalehdet Itä-Savo ja Savonmaa eivät tulleet toimeen ilman paikallisia kirjeenvaihtajia. Itä-Savon avustajia Punkaharjulla olivat kauppias Olavi Puhakka, puutarhuri H. J. Laamanen, rautatievirkailija H. Surakka, maatalousneuvoja L. Uotila ja opettaja P. Talvenheimo.
Savonmaan kirjeenvaihtajat olivat pastori Y. Airola, tohtori M. Saarenheimo, kirjakauppias Y. Silvennoinen sekä edellä mainittu asemamies H. Surakka.
9.12. Useita vajosi heikkoihin jäihin Pihlajaveden Utrasselällä ja Pöllänselällä
Talollinen Juho P. lähti Utrasniemeltä jäätä pitkin potkurilla Putikkoon postia hakemaan. Lähellä Rajaluotoa hän putosi jäihin. Miestä etsittäessä jäältä löytyivät hattu ja rukkaset, ja hänet todettiin hukkuneeksi. Vainaja oli iältään vasta 30:n tienoilla. Häntä jäivät suremaan nuori vaimo, isä, äiti ja kaksi veljeä.
Pari päivää myöhemmin oli joukko nuoria iltamyöhällä palaamassa jäitse juhlista Punkasalmelta kotiinsa Vaahersaloon. Juhlien aikana oli jäähän Punkaharjun ja Pöllänsaaren välille muodostunut noin 4 metrin levyinen railo, johon ryhmän edellä kulkenut Elna L. pahaa aavistamatta suistui potkukelkkoineen. Kelkka vajosi syvyyteen, mutta pudonnut neitonen saatiin toisten avulla railosta pelastetuksi.
Seuraavana aamuna putosi samaan railoon Punkasalmelle töihin menossa ollut talollisen poika Jaakko P. Utrasniemeltä, mutta mukana olleen puukon avulla hän onnistui pääsemään ylös. Vain lakki ja maitokannu painuivat pohjaan.
9.12. Harvinainen tapaturma Utrasniemellä
Kummallinen tapaturma sattui Rantasalmelta kotoisin olevalle työmiehelle hänen kulkiessa toveriensa kanssa maantietä pitkin Ruhavanalta työmaalleen Putikkoon. Yrittäessään korjata selässään ollutta kantamusta kimposi siinä ollut kirves tehden miehen niskaan aimo haavan. Haava sidottiin And. Auvisen sahan konttorissa, jossa saatiin verenvuoto estetyksi. Mies, joka paljon verenvuodon takia oli heikossa tilassa, toimitettiin seuraavalla junalla Savonlinnaan saamaan lääkärin apua. 
10.12. Sosialidemokraatit perustivat kunnallisjärjestön Punkaharjulle
Joulukuun 7 pnä kokoontui Punkaharjun kunnan työväenyhdistyksien edustajat Punkasalmelle H. Tirrosen asunnolle keskustelemaan kunnallisjärjestön perustamisesta. Keskustelun jälkeen päätettiin perustaa sanottu järjestö ja valittiin toimikunta, johon tulivat vakinaisiksi D. Kivinen, E. Suihko, Aug. Tynkkynen, P. Kettunen ja A. Karjalainen; varalle P. Hartikainen, O. Miettinen ja F. Sairanen. Varsinainen toiminta päätettiin aloittaa seuraavan vuoden alusta.
12.12. Punkaharjun kunta vuokrasi tilapäisen huoneiston kunnantoimistoksi
Ilman omaa virastoa ja kokoustiloja ollut kunta päätti vuokrata valtuuston kokoontumisia varten huoneiston Tynkkyseltä 400 markan kuukausivuokralla. Huoneistosta varattiin asunto kunnan kätilölle.
Kunnallislautakuntaan valittiin kuolleen Osk. Kososen tilalle Heikki Turtiainen Kulennoisista ja varapuheenjohtajaksi erotetun H. Heinosen tilalle Herman Tirronen. Lautakuntaan uutena tuli Niko Lötjönen, ja varajäsen H. Surakka valittiin uudelleen.
Valtuusto hyväksyi Punkasalmelle rakennettavan kansakoulun piirustukset ja kustannusarvion, joka oli 299 855 markkaa. Kunta päätti anoa Metsähallitukselta tonttimaata Punkasalmen rannalta, harjun puolelta, kunnallisten ja kirkollisten virkailijoiden hevostallia varten.
Kunnan talousarvion loppusummaksi vuodelle 1925 vahvistettiin 1 014 000 mk, joka oli 55 000 mk suurempi kuin 1924. Opetus- ja valistustoimen menoihin varattiin 342 000 mk, uudisrakentamiseen 400 000 mk ja köyhäinhoitoon 110 000 mk.
16.12 Poika putosi Punkasalmen virtaan
Sunnuntaina päivällä putosi Punkasalmen virtaan, lähelle rautatiesiltaa, lossimies Patrikki S:n poika luistellessaan heikolla jäällä. Pojan isä sai viime hetkessä pudonneen pelastettua.
18.12. Kauppias Niko Lötjönen osti huvilan Kulennoisista
Punkasalmelainen kauppias Niko Lötjönen osti Kulennoisten Matinniemestä huvilarakennuksen, jonka omisti kultaseppä V. Turunen Hämeenlinnasta. Kauppahinta oli 19 700 mk.
18.12. Hevonen putosi jäihin Vaahersalossa
Tornator Oy:n hevonen putosi jäihin Takaharjun ja Vaahersalon välillä. Hevonen saatiin kuitenkin ylös, kun paikalle saapui apumiehiä.
21.12. Kuusijuhla keräsi väkeä Utrasniemellä
Kuusijuhlaa vietettiin Abel Makkosen perillisten talossa Utrasniemen Ruunamäellä. Pyhäkoulunopettaja Aino Laamanen piti alkurukouksen, jonka jälkeen oli pyhäkoulunopettaja Toivo Hannikaisen pitämä puhe jouluevankeliumin johdolla. Sitten oli lasten vuorolukuja ja laulua. Kertomuksia lukivat Tauno Hannikainen ja Anni Suhonen. Runoja lausui Tyyne Hannikainen ja Kerttu Hannikainen. Puheen joulun merkityksestä piti Vilho Makkonen. Sitten seurasi lasten vuorokeskustelu sekä joululeikkejä ja -pukki. Yleisöä oli tuvan täydeltä; käytöksessä korjaamisen varaa.
23.12. Viisi miestä oli vähällä hukkua jäihin Särkilahdessa
Viisi Kaukaan mittamiestä putosi Särkilahdessa heikkoihin jäihin hevosineen ja he olivat vähällä hukkua. Kylmä kylpy oli kuitenkin vain seurauksena. ”Eiköhän olisi syytä varoa jäitä nykyisinä leutoina talvipäivinä”, muistutti tapahtumasta Savonmaa-lehti.
26.12. Tapaninpäivänä tanssittiin ja näyteltiin iltamissa
Punkaharjun ns:n tapaninpäivän iltamassa omalla talolla esitettiin Emil Siiran ja neiti Hanna Silvennoisen puheiden ja kuorolaulun jälkeen näytelmäkappale Kun agronoomi saapuu. Lopuksi oli leikkiä ja tanssia.
Kulennoisten ns:n Haapaniemen huvitoimikunnan osaston iltamassa Lahtelassa kuultiin hra Pekka Kuutin tervehdyspuhe. Runon lausui neiti Edith Qvintus ja esitelmän piti ylioppilas Otto Kuutti. Nähtiinpä vielä näytöskappale Herrastapoja oppimassa. Yleisöä oli saapunut tavallisen runsaasti Tahvoa ajamaan. Käytös oli yleensä jokseenkin siivoa.
Vaaran nuorisoseura Vesan iltamassa Vaaralassa arvokassisältöisen puheen piti kauppias Matti Tynkkynen. Kertomuksen luki Arvi Hänninen ja runon lausui Heikki Hänninen. Näytöskappale 7 veljestä (3 osaa) näyteltiin melko hyvin. Eräät kesälahtelaiset saapuivat paikalle ”tappelua eikä iltamia varten”, niin kuin he itse kehuivat. Useimmat heistä olivat juopuneita, joista puolenkymmentä sai syytteen juopumuksesta.
30.12. Oskari Järvelä Muolaan srk:sta Punkaharjun kanttori-urkuriksi
Punkaharjun seurakunnan lukkari-urkurin vaalissa sai ensimmäisellä vaalisijalla ollut Kangaslammin kanttori-urkuri M. Nokelainen 2 äänestäjältä 4 ääntä, toisella sijalla ollut Eino Toivonen Savonlinnasta 59 äänestäjältä 127 ääntä ja kolmannella sijalla ollut Muolaan seurakunnan vt. urkuri Osk. Järvelä 206 äänestäjältä 171 ääntä, joten hän tuli valituksi. Koko seurakunnassa oli äänioikeutettuja 1530, joista käytti äänioikeuttaan 268. Valtakirjalla äänesti 29 ja 1 valtakirja hylättiin.
Heikki Kähkönen
Punkaharjun Harjutie Oy
heikki@harjutie.fi
Pääkuvassa joulupukki Punkaharjun kaltaisessa maisemassa tekoälyn tulkitsemana.
Lähteitä: sanomalehdet Savonmaa, Itä-Savo, Karjala, Vapaus ja Helsingin Sanomat sekä elokuvalehti Filmihullu.
