Aprillijuttu: Putikkolainen mätäkukko edustaa Suomea Eurovision perinneruokakisassa

Punkaharjun Putikko on nousemassa Euroopan ruokakulttuurin kartalle. Putikossa jo vuosisatoja valmistettu mätäkukko on valittu Suomen edustajaksi Eurovision perinneruokien kilpailuun. Kisan voittaja julkistetaan 120 maahan televisioitavassa eurooppalaisten perinneruokien maistelufinaalissa Hampurin Reeperbahnilla juhannusaattona.

Punkaharjun keskustaajama Punkasalmi on monena vuonna äänestetty perinneruokien epäviralliseksi pääkaupungiksi. Putikkolaiset ovat olleet näreissään siitä, että viime vuosisadalla Vuoden kyläksi nimettyä Putikkoa ei ole äänestyksissä noteerattu ja että punkasalmelaiset ovat keränneet kaikki palkintolusikat ja -soppakauhat.

Niinpä Perinneruokayhdistys Putikon Martti ja Marthat päätti ilmoittautua Eurovision perinneruokakilpailuun salaa ja punkasalmelaisia kuulematta. Kiusa se on pienikin kiusa jo kolmatta sataa vuotta jatkuneessa kyläriidassa, johon innokkaasti ovat ottaneet osaa Helsingin Kalliosta koronarokotuksia karkuun lähteneet rokotusvastaisuuden soturit ja milleniaalihipsterit.

“Me pidettiin omat karsintakilpailut, joihin emme punkasalmelaisia edes kutsuneet. Pitäkööt rantakalansa ja ahvenkukkonsa. Putikon mätäkukko on uusi sushi, jota syödään muutaman vuoden kuluttua kaikilla maailman mantereilla ja saarilla”,  sanoo yhdistyksen ruokakulttuuriasiahenkilö Martha Libelits.

Martha LIbelits (2. oik.) kertoo, että Putikon mätäkukko tulee mullistamaan eurooppalaisten vegaaniruokien maailman. Kuva: Hipsterfoto.

Libelits kertoo, että mätäkukko on Etelä-Suomessa jo kaikkien ruokabloggareiden ja trendisettereiden huulilla. Kyseessä on aito perinneruoka, sillä mätäkukko löytyi kalastajamökin ruokakomerosta Akonselän rannalta, kun hipsterit kiersivät talosta toiseen etsimässä suomalaisuuden juuria ja perinneruokien reseptejä.

“Oli upee elämys, kun me saatiin maistaa mätää kukkoa. Se oli kypsynyt komerossa varmaan viime kesästä saakka. Tosi fantsu safka! Me ollaan kehitetty siitä vegaaninen versio, jota on maturoitu pihaliiterissä jo neljä kuukautta”, Libelits selittää.

Ruoasta on kehitetty gluteeniton versio, jossa ruiskuoren sijaan käytetään lehmäntattia. Helsingin Kallion uusioruokakahviloissa kukon täytteenä on lantun lisäksi satokauden eri vihanneksia sekä heinäsirkkoja, surviaisen toukkia ja muurahaisenmunia.

Viedään kuin mätää kukkoa mopolla kohti Eurooppaa!

Putikon Martti ja Marthat päättivät pyytää kylän uuninpankopojilta apua kukon kuljettamisessa Eurovision kilpailuihin Reeperbahnille. Mopokaravaani lähtee Putikosta kohti Saksaa helatorstaina.

“Myö ollaan viritetty mopoja jo joulusta lähtiin. Kulukupelit alakaa olla tikissä. Sitten viijään mättää kukkoo Viron, Lätin ja Liivinmaan läpi että heilahtaa”, putikkolaisen tv-tuotantoyhtiö Puhvelimahvian perustaja ja nykyinen kukkoleipuri Poitsu Rankinen retostelee.

Puhvelimahvian saattue suuntaa ensiksi Särkisalmelle ja siitä pitkin itärajaa Haminaan ja Kotkaan. Savolaisten Ameriikasta on venekyyti Viron Sillamäkeen, josta matka jatkuu Pärnuun ja Riikaan. Pariisissa on tarkoitus olla pari päivää ennen juhannusta.

Poitsu Rankinen kävi viime kesänä mopolla Intiassa. Helatorstaina Puhvelimahvian mopokaravaani suuntaa Pariisiin. Kuva: Puhvelimahvia.

“Pojat on kehuna jo monta vuotta, että Viron ja Lätin rajalla on parraat menovesputtiikit. Nehän pittää käyvä kahtomassa jo mänömatkalla. Menoveillähän mie en tarkota penssiiniä, vuan mökäöljyvä, kiäh kiäh…”, Rankinen kihertää.

Puhvelimahvian käsivaralla kuvattu 24 jakson dokumentti Meitä vietiin kuin mätää kukkoa nähdään televisiossa ensi syksynä.

Mätäkukon salaisuus ei ole mädättämisessä, vaan mättämisessä.

Rankinen paljastaa Harjutien toimitukselle mätäkukon salaisuuden. Kyse ei ole valmistustavasta, vaan kukon syömisestä. 

“Putikossa on mätetty kukkoo nuamaan jo monta sattoo vuotta. Tiältähän on peräisin sanontakin, että mättää kukkoo niinku Pekon Anni. Aika hölömö pittää olla, että vanahoo kukkoo pistäs suuhusa”, Rankinen sanoo.

Kolme kuukautta kypsynyt mätäkukko alkaa saada valkoista hometta pintaansa. Kuva: Puhvelimahvian kukkoleipomo.

Eteläsuomalaiset milleeniaalihipsterit ovat ymmärtäneet, että sanonta “mättää kukkova” tarkoittaa, että ruoan pitää kypsyä pitkään eli mädäntyä. Ja mitä kauemmin kukkoa säilytetään ruokakomerossa, sitä pehmeämmäksi se aikaa myöten muuttuu. Vain kuori kovettuu ja saa pinnalleen homerihmastoa.

“Me tehdään mädällä kukolla koko Suomi tunnetuksi. Kyllä stadin vegepiireissä naama venähtää, kun meidän viisi kuukautta mädätetty lanttu-retiisikukko voittaa Ruotsin hapansilakat ja Puolan sianpääsyltyt mennen tullen. Onhan se sentään vegaaninen ja maailma pelastuu upyours”, Libelits tähdentää.

Putikon Martit ja Marthat järjestää mätäkukkomaistiaiset tänä iltana Rotten Pie Bottoms Up -ravintolassa kello 18.00 alkaen Putikon aseman pysäköintipaikalla.

2 thoughts on “Aprillijuttu: Putikkolainen mätäkukko edustaa Suomea Eurovision perinneruokakisassa

  1. Väga hea Heguli!

    Onneksi olin Virossa etten lähtenyt ajeleen Putikkoon.
    Otsikko meni läpi, mutta sitten jo piti melkein purskahtaa hymyilemään…

    1. Kiitos Jomi palautteesta. Jotkut ovat ottaneet jutun niin todesta, että huomattuaan tulleensa vedätetyksi aprillipäivänä, ovat sitten nähneet asiakseen loukkaantua moisesta luikurista.

      HK

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Samanlaiset artikkelit

Historia Uutiset

Vuorineuvos Aleksander Lampénin henkilöhistoria kootaan kirjaksi punkaharjulaisten kirjoittajien voimin

Punkaharjulla asuneesta ja vaikuttaneesta vuorineuvos Aleksander Lampénista ilmestyy elämäkerta. Puunjalostusinsinöörit ry on tilannut punkaharjulaiselta tietokirjailija Jyrki Paaskoselta ja toimittaja Heikki Kähköseltä Lampénin henkilöhistoriikin. Noin 350-sivuinen teos ilmestyy syksyllä 2025. Aleksander Lampén (1879–1935) tunnetaan Punkasalmen metsäteollisuuden alkuunpanijanaja ja Tornatorin Tainionkosken tehtaiden pitkäaikaisena johtajana. Hän hankki nimiinsä suuren osan Punkasalmen maa-alueista yhdessä yhtiökumppaninsa Viktor Sandbergin kanssa vuonna […]

Lue lisää
Historia Punkaharju 100 Uutiset

Odotettavissa vilkas matkailukesä – Punkaharju 100 vuotta sitten – kesäkuu 1924

Punkaharjun kunnan ensimmäinen kevät vaihtui vihdoin kesäksi – ainakin kalenterin mukaan. Jäät lähtivät järvistä vasta toukokuun puolivälin jälkeen, eikä nykyisen kaltaisista helteistä ollut tietoakaan. Punkaharjulle odotettiin runsaasti kesävieraita läheltä ja kaukaa. Punkaharju 100 vuotta sitten -juttusarja on edennyt kesäkuuhun 1924. Koulutyö päättyi suvivirteen touko-kesäkuun vaihteessa ja pilteillä oli luvassa peräti kolme kuukautta lomaa, aina elokuun […]

Lue lisää
Historia Kulttuuri Punkaharju 100 Syö ja juo

Julkijuopottelua ja raittiusvalistusta Punkaharjulla 100 vuotta sitten

Punkaharjun asiat hyvin tuntenut nimimerkki L-no kirjoitti talvella 1924 Kotimaa-lehdessä huolestuneena elämänmenosta seurakunnassa ja Punkasalmen kylällä, Kirjoittaja oli pannut merkille, että seurakuntalaisten keskuudessa esiintyi juoppoutta ja muitakin paheita. Raittiusliike näyttäytyi vahvana Punkaharjulla koko 1920-luvun. Kieltolaista ja raittiusväen aktiivisuudesta huolimatta juopuneita hoiperteli Punkasalmen aseman nurkilla. Sata vuotta sitten Punkaharjulla elettiin tiukkaa juopottelun vastaista raittiuskurin aikaa. Siitä […]

Lue lisää