Sanomalehteä julkaistu Savonlinnassa jo 150 vuotta

Savonlinnan ensimmäisen sanomalehden julkaisemisesta on kulunut 150 vuotta. Sawonlinna – Sanomia Sawosta -lehti alkoi ilmestyä kerran viikossa ja nelisivuisena 8. huhtikuuta 1876. Ensimmäinen toimittaja oli kansakoulunopettaja ja kansanperinteen kerääjä Alexander Ramstedt (1848–1889), joka samalla perusti kaupunkiin kirjapainon. Aputoimittajana toimi maisteri E. F. Lackström.

Lehden alku myöhästyi reilulla viikolla luvatusta huhtikuun 1. päivästä, kun saksalainen tehdas ei toimittanut ladonnassa tarvittavia kirjasimia ajoissa. Ensimmäiset numerot jaettiin Savonlinnan kaupungin ohella lähipitäjiin Sääminkiin, Sulkavalle, Enonkoskelle ja Kerimäelle sekä Kiteelle ja Kesälahdelle saakka.

Savonlinna – Sanomia Sawosta oli maltillinen suomenmielinen lehti, jonka tarkoituksena oli toimia suomen kielen ”saattamiseksi täyteen valtaansa”. Ensimmäisessä numerossa lehti kertoi julkaisevansa paikkakunnallisia tietoja. Niiden ohella lehdessä oli ”lyhempiä silmäyksiä koti- ja ulkomaan tapahtumiin, pienempiä kertomuksia ja ilmoituksia”.  Lehti myös katsasti ja arvosteli suomalaista kirjallisuutta.

Savonlinna – Sanomia Savosta -sanomalehden etusivu 8.4.1876

Ensimmäisen numeron etusivun uutisaiheena oli Linnanvirran kaupunginpuoleisen kulkuväylän perkaaminen. Useat laivat olivat menettäneet lastinsa ajettuaan karille maan puolella olleeseen kalliosärkkään. Lehti kantoi myös huolta kuolleisuudesta Savonlinnassa; joinakin pyhinä oli jopa kymmenkunta vainajaa haudattavina.

Säähavaintoja, käräjäuutisia sekä kirjeitä kotimaasta ja ulkomailta

Savonlinna-lehti kertoi huolestuneena, että ilmat olivat olleet leutoja koko viikon. Huhtikuun 2. päivänä satoi vettä, jota ”muinakin päivinä oli vähän lisää tihunnut”. Keli olikin sen vuoksi muuttunut hankalaksi.

”Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, olisi meillä siis toukokuussa kesä”, lehti ennusti kevään etenemistä.

Savonlinnan talvikäräjiä käytiin tammi-helmikuussa neljä viikkoa. Käsiteltävinä oli peräti 525 juttua, joista 117 oli rikosasioita.

”Viinan myömisestä, polttamisesta ja luvattomasta tulettamisesta sakotettiin 10 henkilöä. Korttipelareista sai 4 maksaa oppirahaa. Siveyttä loukkaavia asioita ei ollut yhtään, ellei erästä vanhaa riitaa lapsen murhasyytöksestä oteta lukuun”, lehti uutisoi.

Kauppias Albin Sopanen toimi vakuutusasiamiehenä. Joku oli vienyt Sopaselta mukanaan kaksi tärkeää kirjaa. Illmoitus Savonlinna-lehdessä 8.4.1876.

Kaupungin valtuusmiesten kokouksessa 1. huhtikuuta päätettiin mm. ”hyyrätä apteekkari Hedlundin torin varrella oleva talo raatihuoneeksi ja pormestarin asunnoksi ja lunastaa kauppias Boehmin omistama tontti uutta katua varten laivasillalta valtakadulle”.

Lisäksi valtuusmiehet lähettivät anomuksen Posti-ylihallitukselle, jotta posti saapuisi Savonlinnaan saapuisi etelästä päin maanantaina ja torstaina sekä lähtisi tiistaina ja perjantaina.

Muualta Suomea saapuneissa uutisissa kerrottiin, että Venäjän keisari aikoi saapua Helsinkiin päivän vierailulle matkallaan Parolan ja Turun kautta Tukholmaan. Ulkomaan uutisina Savonlinna kertoi ”karlistilaiskapinan” loppumisesta Espanjassa sekä Turkin kapinoista ja taisteluista Herzegovinan maakunnassa Balkanilla.

J. Strömbergillä oli myytävänä kahden hengen, hyvästi tehdyt, resorikiesit. Ilmoitus Savonlinna-lehdessä 8.4.1876.

Savonlinna – Sanomia Savosta -lehden menestys oli alussa hyvä, mutta muutamassa vuodessa se ajautui taloudellisiin vaikeuksiin. Lehti lopetettiin kannattamattomana lokakuussa 1881.

Lehdestä ilmestyi viiden ja puolen vuoden aikana 282 numeroa ja 1128 sivua. Melkoinen määrä painomustetta sekä paksu pinkka paperia huussissa ja kalankääreenä kierrätettäväksi.

Heikki Kähkönen

Pääkuva: Olavinlinna 1870-luvulla. Museovirasto.
Lehtileikkeet: Kansalliskirjasto.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Samanlaiset artikkelit

Historia Kulttuuri Uutiset

Jyrki Paaskosken kirjoittama Helsingin historiikki on avain koko Suomen historiaan

Punkaharjulainen historioitsija, FT Jyrki Paaskoski, perkaa uutuusteoksessaan Helsingin kehitystä 1800-luvun lopulta talvisodan syttymiseen saakka. Suuren murroksen aikana pääkaupungin vaikutteet säteilivät voimakkaasti koko Suomeen. Valtakunnan keskuksesta virtasivat maaseudulle niin uudet keksinnöt, matkailijavirrat kuin tuhoisat vitsauksetkin. Lähes 900-sivuinen ja kolmen kilon painoinen Sodan ja rauhan kaupunki – Helsingin historia 1863–1939 julkistettiin Helsingissä perjantaina 23.10. Kirjan tilaaja on […]

Lue lisää
Historia Kulttuuri Matkalla

Punkaharjun ohitustie valmistui 50 vuotta sitten – Tien suunnittelu alkoi jo 1930-luvulla

Punkaharjun ohitustie on ollut virallisesti käytössä 50 vuotta. Puruveden rantaa pitkin kulkevan tien vihkiäisjuhlaa vietettiin 18. lokakuuta 1976. Ohitustien suunnitteleminen alkoi jo 1930-luvun alussa. Tien rakentamisen myötä rautatie- ja maantieliikenne siirtyivät omille silloille Punkasalmessa ja Tuunaansalmessa. Uutta tietä rakennettiin kaikkiaan kahdeksan kilometriä. Hanke maksoi yhteensä 28 miljoonaa markkaa.  Savon tie- ja vesirakennuspiirin piiri-insinööri Villiam Forss […]

Lue lisää
Historia Punkaharju 100

Egyptinparru oli Saimaan alueen merkittävin puutavaran vientituote 100 vuotta sitten

Pitkät ja kantikkaat parrut ovat Suomen metsäteollisuuden vanhimpia vientitavaroita. Ne nousivat merkittäväksi vientiartikkeliksi 1800-luvun lopulla. Havupuista veistetyille pihkaisille parruille löytyi suuret markkinat kaukaa Egyptistä. Sata vuotta sitten Suomi oli merkittävin egyptinparrujen tuottaja- ja viejämaa. Parrukauppa Suomesta käynnistyi jo 1830-luvulla. Parrujen vienti Suomesta ulkomaille käynnistyi, kun metsien käyttöä koskevat rajoituksia alettiin purkaa 1800-luvun puolivälin jälkeen. Autonomian […]

Lue lisää