Punkaharju
Ränsistyneeksi päästetty Punkaharjun Valtionhotelli haluttiin purkaa 100 vuotta sitten
Savonlinnan Matkailijayhdistys vaati 100 vuotta sitten, että Punkaharjun Valtionhotelli oli ränsistyneenä purettava. Yhdistyksen mielestä valtion Yleisten rakennusten ylihallituksen oli ryhdyttävä toimenpiteisiin uuden ja ajanmukaisen hotellin rakentamiseksi. Kyseessä ei ollut ensimmäinen – eikä viimeinen – kerta, kun Valtionhotelli oli valtakunnan lehtien otsikoissa. Keskustelu hotellin huonosta kunnosta jatkui pari vuotta. Valtionhotelli tunnetaan nykyisin Hotelli Punkaharjuna. Arvovaltainen Savonlinnan […]
Lue lisääSuojeluskunta ja lotat vastasivat Punkaharjun kunnan ensimmäisistä itsenäisyyspäivän juhlista 100 vuotta sitten
Suomen seitsemännen itsenäisyyspäivän juhlinta Punkaharjulla keskittyi kirkonkylälle Punkasalmelle. Juhlapaikkoina olivat kirkko, kirkkoranta ja Palomäen nuorisoseurantalo. Juhlien järjestelyistä vastasivat suojeluskunta ja Lotta Svärd -järjestön paikallisosasto. Tämä erikoisartikkeli liittyy Punkaharjun kunta 100 vuotta -artikkelisarjaan. Itsenäisyyspäivän vietto sata vuotta sitten alkoi Punkaharjulla jo perjantaina 5. joulukuuta. Itä-Savo-lehti raportoi, että lotat kokoontuivat kiireellä Putikon nuorisoseurantalolle Punkasalmen Palomäelle ja suojeluskuntalaisia […]
Lue lisääMoni vajosi heikkoihin jäihin ja Punkasalmen varmuuspäre keräsi ihastusta palonäytöksessä – Joulukuu 1924
Punkaharjun kunnan ensimmäinen itsenäinen vuosi huipentui samaan, mistä kunnan taival oli alkanutkin – nimittäin kunnallisvaaleihin, joissa äänestysaktiivisuus jäi alhaiseksi. Vain 33 prosenttia äänestäjistä kävi uurnilla. Joulukuussa 1924 heikot jäät pettivät monen kulkijan alla. Joulu tuli niin kuin ennenkin ja tapaninpäivänä tanssittiin iltamissa eri puolilla pitäjää. Punkaharjun kunta 100 vuotta -sarja päättyy joulukuuhun 1924. Punkaharjun vuosi […]
Lue lisääKyläkauppiailla harmia murtovarkaista ja onkimiehelle jättisaalis ahvenia – Punkaharju 100 vuotta sitten – syyskuu 1924
Punkaharjulla riitti puheenaiheita syyskuussa 1924. Iltojen pimennyttyä Kulennoisten kauppiaat saivat riesan murtovarkaista. Kasvava autoliikenne puolestaan vähensi majatalojen hevoskyytejä. Ilman hevoskyytiä jäi myös Savonlinnan markkinoille matkalla ollut isäntä, jonka hevonen hukkui pudottuaan kärryineen Punkasalmen lossilta. Merkittävin uutinen vuoden 1924 alussa aloittaneen Punkaharjun kunnan kannalta oli uuden koulun avaaminen Laukansaareen. Punkaharjun kansakoulu otettiin käyttöön maanantaina 1. syyskuuta […]
Lue lisääVuorineuvos Aleksander Lampénin henkilöhistoria kootaan kirjaksi punkaharjulaisten kirjoittajien voimin
Punkaharjulla asuneesta ja vaikuttaneesta vuorineuvos Aleksander Lampénista ilmestyy elämäkerta. Puunjalostusinsinöörit ry on tilannut punkaharjulaiselta tietokirjailija Jyrki Paaskoselta ja toimittaja Heikki Kähköseltä Lampénin henkilöhistoriikin. Noin 350-sivuinen teos ilmestyy syksyllä 2025. Aleksander Lampén (1879–1935) tunnetaan Punkasalmen metsäteollisuuden alkuunpanijanaja ja Tornatorin Tainionkosken tehtaiden pitkäaikaisena johtajana. Hän hankki nimiinsä suuren osan Punkasalmen maa-alueista yhdessä yhtiökumppaninsa Viktor Sandbergin kanssa vuonna […]
Lue lisääKirjanpitäjä käänsi kunnan kassan ja harjun rantaranta meinasi sortua – Punkaharju 100 vuotta sitten – elokuu 1924
Punkaharju 100 vuotta sitten -juttusarjassa olemme edenneet elokuuhun 1924. Kunnan toiminnassa oli menossa kahdeksas kuukausi ja Punkaharju pysytteli valtakunnan lehtien otsikoissa. Korkealla ollut Puruveden pinta ja Enanselän aallot uhkasivat katkaista harjun kupeessa kulkevan rantaradan. Valtiontarkastaja haukkui lehdissä Valtionhotellin rappiopaikaksi ja kaiken hyvän päälle kunnan kirjuri jäi kiinni suuresta kavalluksesta. Elokuussa 1924 Punkaharjulla elettiin periaatteessa rauhallista […]
Lue lisääOdotettavissa vilkas matkailukesä Punkaharjulla – Kesäkuu 1924
Punkaharjun kunnan ensimmäinen kevät vaihtui vihdoin kesäksi – ainakin kalenterin mukaan. Jäät lähtivät järvistä vasta toukokuun puolivälin jälkeen, eikä nykyisen kaltaisista helteistä ollut tietoakaan. Punkaharjulle odotettiin runsaasti kesävieraita läheltä ja kaukaa. Punkaharju 100 vuotta sitten -juttusarja on edennyt kesäkuuhun 1924. Koulutyö päättyi suvivirteen touko-kesäkuun vaihteessa ja pilteillä oli luvassa peräti kolme kuukautta lomaa, aina elokuun […]
Lue lisääJulkijuopottelua ja raittiusvalistusta Punkaharjulla 100 vuotta sitten
Punkaharjun asiat hyvin tuntenut nimimerkki L-no kirjoitti talvella 1924 Kotimaa-lehdessä huolestuneena elämänmenosta seurakunnassa ja Punkasalmen kylällä, Kirjoittaja oli pannut merkille, että seurakuntalaisten keskuudessa esiintyi juoppoutta ja muitakin paheita. Raittiusliike näyttäytyi vahvana Punkaharjulla koko 1920-luvun. Kieltolaista ja raittiusväen aktiivisuudesta huolimatta juopuneita hoiperteli Punkasalmen aseman nurkilla. Sata vuotta sitten Punkaharjulla elettiin tiukkaa juopottelun vastaista raittiuskurin aikaa. Siitä […]
Lue lisääYhdeksän kylän Punkaharju – Huhtikuu 1924
Aprillipäivänä sata vuotta sitten oli Punkaharjulla ilmassa suuren odotuksen ja jopa juhlankin tuntua. Suomen 11. eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2.4.1924. Tuore Punkaharjun kunta muodostui yhdeksästä kylästä. Iltamissa lausuttiin runoja ja esitettiin Minna Canthin näytelmiä. Kerimäeltä valittiin eduskuntaan kaksi maalaisliittolaista maanviljelijää. He olivat Oskari Kontio ja Alpo O. (Alpiin Optatus) Luostarinen. Molemmat olivat melkein oman kylän poikia ja […]
Lue lisääPunkaharjulla äänet jakautuivat puoliksi porvareiden ja vasemmiston kesken 1924 eduskuntavaaleissa
Suomen 11. eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. huhtikuuta 1924. Kyseessä olivat ennenaikaiset vaalit, sillä presidentti K. J. Ståhlberg hajotti tynkäeduskunnan tammikuussa 1924. SDP äänestettiin maan suurimmaksi puolueeksi. Maalaisliitto oli toiseksi suurin ja kokoomus kolmantena. Vaalien jälkeen maahan nimitettiin porvareiden enemmistöhallitus. Eduskunnan hajottamisen taustalla oli Suomen äärivasemmiston kannatuksen kasvun tyrehdyttäminen. Vuonna 1922 nimitetty Kyösti Kallion hallitus alkoi käydä […]
Lue lisääAprillijuttu: Kansainvälinen jättielokuva kuvataan Punkaharjulla – Avustajien koekuvaukset tänään Huviniemessä
Viidellä Oscarilla palkittu vakoilujännäri Tohtori Zhivago palaa valkokankaalle kansainvälisenä yhteistuotantona. Elokuva sijoittuu nykyaikaan ja suurin osa sen kuvauksista tehdään Punkaharjulla. Punkasalmen taajama lavastetaan siperialaiseksi kaivoskyläksi. Elokuvan koekuvaukset järjestetään tänään klo 15 Huviniemessä. Punkaharjulainen elokuvamoguli Poitsu Rankinen kertoi pääsiäispyhinä todelliseen uutispommin. Tšekkiläisen David Pastrnakin romaaniin perustuva elokuva Mad Doctor Zhivago kuvataan Punkaharjulla. Elokuvan ohjaa Rennie Harley-Simpson, […]
Lue lisääPunkaharjulta evakkoon Korpilahdelle
Punkaharjun kunnan palveluksessa pitkän päivätyön tehnyt Tuulikki Kosonen on selvittänyt punkaharjulaisten evakkotaipaleita viime sotien aikana. Punkaharju kuului talvisodan jälkeen rajaseutukuntiin. Kesäkuussa 1941 suuri osa pitäjän asukkaista joutui lähtemään turvaan Keski-Suomeen. Punkaharjulaiset pääsivät palaamaan koteihinsa, mutta sotien jälkeen eri puolille maata asettui asumaan noin 430 000 siirtolaista. Kaikki alkaa aina jostain. Tämä tarina alkoi Puruvesi -lehdessä […]
Lue lisääLumimyräkkä pysäytti junaliikenteen Punkaharjulla – Maaliskuu 1924
Tapahtui Punkaharjulla 100 vuotta sitten -juttusarjan kirjoitukset perustuvat monelta osin aikakauden sanomalehtien uutisiin ja artikkeleihin. Maaliskuun 1924 teemana on sanomalehdet. Lehdet seurasivat kotimaan politiikkaa sekä maailman tapahtumia. Vuoden 1924 alussa Savonlinnassa ilmestyi kaksi sanomalehteä, kansallisen edistyspuoleen Itä-Savo ja kokoomuslainen Savonmaa, joita punkaharjulaiset lukivat ja tilasivat koteihinsa. Lisäksi paikkakunnalle tilattiin Mikkelissä ilmestyneitä sosialidemokraattien Vapaus-lehteä ja maalaisliiton […]
Lue lisääPuoluelehdet kilpailivat lukijoista 100 vuotta sitten Punkaharjulla
Sanomalehdillä on Suomessa pitkä ja värikäs historia. Sata vuotta sitten punkaharjulaisilla oli mahdollisuus tilata luettavaksi useita eri lehtiä, joilla lähes jokaisella oli oma vahva poliittinen sanomansa kerrottavanaan. Punkaharju 100 vuotta sitten -sarjan maaliskuun teemana on sanomalehti. Itsenäisyyden ensimmäisinä vuosina Suomen lehdistö oli sananvapauden kantilta tarkasteltuna vapaan kirjoittamisen ja julkaisemisen taipaleen alkumetreillä – oikeastaan vasta sen […]
Lue lisääVäki viihtyi iltamissa ja kokoontui seurojentaloilla – Helmikuu 1924
Punkaharjun kunta itsenäistyi vuoden 1924 alusta. Helmikuussa kunnan toiminta alkoi asettua uomiinsa. Ihmiset kulkivat talvi-iltoina iltamissa. Punkaharjun suojeluskunta piti yllä merkittävää roolia pitäjässä. Turisteja paikkakunnalle toi Hotelli Finlandian Punkaharju-viikot. Artikkeli kuulu sarjaan Punkaharju 100 vuotta. Punkaharju 100 vuotta sitten -juttusarja kertoo savokarjalaisen pitäjän pienistä ja hieman isommista asioista sekä tapahtumista ja ihmisistä. Ensimmäinen osa ”Tammikuu […]
Lue lisääSuojeluskunta vallan ytimessä uuden kunnan hallinnossa – Punkaharju 100 vuotta
Punkaharjun suojeluskunnan toiminta itsenäisenä järjestönä alkoi 1. helmikuuta 1924. Punkaharjulla oli ollut suojeluskuntiin liittyvää liikehdintää vuodesta 1917 lähtien. Ennen kunnan itsenäistymistä toimintaa harjoitettiin Kerimäen suojeluskunnan paikallisosastoissa. Suojeluskuntalaiset olivat keskeisessä asemassa kaikessa päätöksenteossa 100 vuotta sitten Punkaharjulla. Suojeluskuntatoiminta Kerimäen pitäjän alueella käynnistyi jo ennen sisällissotaa. Venäjän maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen pelättiin levottomuuksien leviävän Savonlinnan seudulle. Sen […]
Lue lisääArtikkelisarja kertoo 100-vuotiaan Punkaharjun kunnan historiasta – Tammikuu 1924
Punkaharjun kunnan perustamisesta tuli vuoden 2024 alussa kuluneeksi 100 vuotta. Kunta itsenäistyi vuoden 1924 alusta eroamalla virallisesti Kerimäestä. Punkaharju säilyi itsenäisenä 89 vuotta, kunnes se liittyi Savonlinnan kaupunkiin 2013. Punkaharju 100 vuotta sitten -juttusarja kertoo savokarjalaisen pitäjän pienistä ja hieman isommista asioista sekä tapahtumista ja ihmisistä. Teemojen, henkilöiden, poliittisten päätösten ja historian tapahtumien muisteluiden myötä […]
Lue lisääAprillijuttu: Putikkolainen mätäkukko edustaa Suomea Eurovision perinneruokakisassa
Punkaharjun Putikko on nousemassa Euroopan ruokakulttuurin kartalle. Putikossa jo vuosisatoja valmistettu mätäkukko on valittu Suomen edustajaksi Eurovision perinneruokien kilpailuun. Kisan voittaja julkistetaan 120 maahan televisioitavassa eurooppalaisten perinneruokien maistelufinaalissa Hampurin Reeperbahnilla juhannusaattona. Punkaharjun keskustaajama Punkasalmi on monena vuonna äänestetty perinneruokien epäviralliseksi pääkaupungiksi. Putikkolaiset ovat olleet näreissään siitä, että viime vuosisadalla Vuoden kyläksi nimettyä Putikkoa ei ole […]
Lue lisääKipunavahti: Kestävästä matkailusta Saimaan alueen menestystekijä
Suomi on edelläkävijä kestävässä matkailussa ja sillä saralla meillä on myös paljon annettavaa. Huoli ilmastonmuutoksen nopeasta etenemisestä on nostanut kuluttamisen ja ruoantuotannon keskeisiksi keskustelunaiheiksi. Maailmalla kaivataan juuri nyt sitä, mitä Saimaan alue voi tarjota: luonnonrauhaa, turvaa, puhtautta ja aitoutta. Kahden piinaavan koronavuoden jälkeen Itä-Suomen matkailu- ja ravintolaväki on saanut lisää huolenaiheita. Hyökkäyssodan jatkuessa Ukrainassa – […]
Lue lisääPunkaharjulaisen Reino Savukosken 30 vuoden työ kadonneiden etsijänä on julkaistu kirjana
Reino Savukoski on vesillä etsinnän itseoppinut mestari. Sari Passaron kirjoittama elämäkerta kertoo erityislaatuisen ihmisen tarinan. Se on kertomus entisestä rajavartijasta, joka on asettanut itsensä karuun työhön auttaakseen kadonneiden ihmisten läheisiä. Kadonneen omaisten osa on piinaava. Kun Reino Savukoski, 73, on löytänyt etsityn vainajan, saadaan ainakin osaan kysymyksistä vastaus. Epätavallinen ura sai alkunsa, kun Savukoski toimi […]
Lue lisää