Punkaharju 100 vuotta sitten -juttusarjassa olemme edenneet elokuuhun 1924. Kunnan toiminnassa oli menossa kahdeksas kuukausi ja Punkaharju pysytteli valtakunnan lehtien otsikoissa. Korkealla ollut Puruveden pinta ja Enanselän aallot uhkasivat katkaista harjun kupeessa kulkevan rantaradan. Valtiontarkastaja haukkui lehdissä Valtionhotellin rappiopaikaksi ja kaiken hyvän päälle kunnan kirjuri jäi kiinni suuresta kavalluksesta.
Elokuussa 1924 Punkaharjulla elettiin periaatteessa rauhallista aikaa. Nuorisoseurat ja lotat järjestivät iltamiaan ja suojeluskunta harjoituksiaan. Maatiloilla ruvettiin korjaamaan viljaa. Uusia opettajia palkattiin kansakouluihin. Syksy oli tulossa niin kuin aina ennenkin.
Pitkin kesää kylillä oli supistu kunnan taloudenhoitoon liittyneistä epäselvyyksistä. Lopulta 19. elokuuta ympäri maata ilmestyvät sanomalehdet paljastivat, että tunnettu ja arvostettu luottamusmies oli jäänyt kiinni kunnan varojen kavaltamisesta.
Jo selvityksen alkuvaiheessa kävi ilmi, että Punkaharjun kunnan kirjuriksi ja rahastonhoitajaksi nimitetty räätäli Heikki Heinonen oli kavaltanut uuden kunnan varoja kymmeniä tuhansia markkoja. Putikossa asuva Heinonen oli sosialidemokraattien napamies, joka nautti luottamusta yli puoluerajojen.
Heinonen toimi ennen Punkaharjun kunnan perustamista Kerimäellä rahastonhoitajana. Hän oli silloin siirtänyt omiin taskuihinsa Kerimäen kunnan varoja lähes 70 000 markkaa. Tehtyään Kerimäen valtuuston kanssa sopimuksen, hän ryhtyi korvaamaan tekemäänsä vajetta. Rahat takaisinmaksuun hän otti luvatta Punkaharjun kunnan kassasta.
Hän ehti touhuta Punkaharjulla rahansiirtojen parissa puolisen vuotta, kunnes kunnallislautakunnan esimies Kalle Immonen pankissa käydessään alkoi ihmetellä kunnan tilillä tehtyjä outoja rahansiirtoja. Heinonen pidätettiin virasta ja kunnassa tehtiin tilintarkastus.
Punkasalmen kyläpoliisi Edvard Vesalainen otti Heinosen kiinni Punkaharjun kunnanvaltuuston poliisille tekemän ilmoituksen perusteella. Kerimäellä suoritettujen kuulusteluiden jälkeen Heinonen siirrettiin Mikkelin lääninvankilaan odottamaan käräjäoikeuden käsittelyä.
Kavalluksen tehnyt kunnan luottamusmies sai kovan vankeustuomion.
Räätäli Heikki Heinonen tuomittiin 23. marraskuuta 1924 Kerimäen välikäräjillä kavalluksista ja väärennöksistä 3 vuodeksi ja 9 kuukaudeksi kuritushuoneeseen sekä menettämään kelpaavaisuutensa maan palvelukseen eliniäkseen. Hovioikeus ja korkein oikeus pitivät vankilatuomion ennallaan. Korkeimmassa oikeudessa Heinosen maan palvelukseen kelpaamattomuus muuttui 7 vuodeksi vailla kansalaisluottamusta.
Heinonen tuomittiin pulittamaan Punkaharjun kunnalle kavaltamiaan varoja yhteensä 75 000 markkaa ja Kerimäen kunnalle runsaat 10 000 markkaa sekä maksamaan molemmille kunnille erilaisia korvauksia yhteensä 5500 markkaa. Maksettava summa nousi yli 90 000 markkaan (n. 36 000 euroa).
Heinosen takuumiehinä toimineet viisi punkaharjulaista yksityishenkilöä joutivat kavalluksen maksumiehiksi. Heidät tuomittiin myöhemmin korvaamaan yhteisvastuullisesti kaikki Heinosen kavaltamat rahat sekä hänelle määrätyt muut korvaukset. Korkojen jälkeen kullekin takaajalle jäi maksettavaa lähes 20 000 markkaa (n. 8000 euroa).
Lehtitietojen mukaan Heinonen kavalsi lisäksi Putikon Työväenyhdistyksen varoja yli 10 000 markkaa. Työväenyhdistykselle aiheutettua kuprua ei ilmeisesti viety käräjäoikeuden ratkaistavaksi, sillä sen takaisinmaksusta ja mahdollisesta tuomiosta ei kerrottu tuon ajan lehdissä.
Tavanomaista korkeammalle noussut Puruveden pinta uhkasi ratavallia.
Puruvedellä koko kesän 1924 korkealla pysytellyt vedenpinta uhkasi pahasti Punkaharjun ratapengertä. Enanselän nostattamat isot aallot löivät yli ratapenkan syövyttäen soraa penkereeltä järveen. Punkasalmen puoleiselle rataosuudelle parin kilometrin matkalle jouduttiin tuomaan kesän aikana sorajunalla useita kertoja lisää hiekkaa.
Kesäkuussa ensimmäisten tulvavahinkojen ilmestyttyä penkereen sivua vahvistettiin rakentamalla kivestä aallonmurtajamuuri. Pahimpia kohtia tuettiin ratapölkyillä. Lisäksi muuria tiivistettiin pajunoksilla ja sammaleella.
Puruvedellä nousi 22. elokuuta uusi myrsky, joka uhkasi jälleen rautatietä. Aallot nostattivat veden yli ratavallin ja alkoivat syövyttää soraa järveen. Paikalle hälytetty työjuna korjasi nopeasti aiheutuneet vahingot. Molempiin suuntiin kulkevat yöjunat myöhästyivät aikatauluistaan useita tunteja. Punkasalmen lossiliikenne oli myös jonkin aikaa poikki myrskyn vuoksi.
Valitonrautatiet alkoi suunnitella kiskojen siirtämistä kahdella metrillä lähemmäksi harjua, mikäli vesi ei laskisi Puruvedessä ennen syysmyrskyjen alkua. Hanke jäi toteuttamatta vedenpinnan lähdettyä laskuun.
Naisten muoti nousi Pariisin olympialaisten jälkimainingeissa pinnalle Suomessakin.
Olympialaisten tunnus, viisi eriväristä rengasta, somisti kesällä 1924 muodikkaasti naisten asusteita ja hattuja. Valkoisen ja punaisen väriyhdistelmä kuului kesäkauden suosittuihin uutuuksiin. Suomen Kuvalehti kirjoitti, että pitsit olivat myös tulossa taas muotiin. Monet puvut koristeltiin yksinomaan pitseillä.
Muotitoimittaja K. Poleschko ihasteli Suomen Kuvalehden elokuun numerossa, kuinka ”aurinko helottaa kuumana ja naisilla näkee vihdoinkin isoja hattuja. Ne olivat joko kevyestä oljesta, jouhista tai lasibatistista valmistettuja.”
Saksalainen Berliner Illustrierte Zeitung -lehti puolestaan tiesi kertoa, että tulevalla kaudella muotiin oli tulossa ”naisten miehistyminen eli polkkatukka, sylinterihattu ja miesten päällystakki”.
Seitsemän maailmanennätyksen sunnuntai Kuopiossa, Viipurissa ja Haminassa.
Suomi ylsi heinäkuussa käydyissä Pariisin olympialaisissa aivan huimaan menestykseen. Olympiakisojen sankari, Turun Urheiluliiton Paavo Nurmi, laittoi 31. elokuuta käydyssä Kuopion 10 000 metrin kisassa peräti viisi maailmanennätystä uusiksi. Väinölänniemellä juostun kymppitonnin uudet ennätyslukemat kirjattiin 30.06,2.
Samalla Nurmi paransi neljän, viiden ja kuuden mailin sekä puolen tunnin juoksun ME-lukemia. Nurmen kymppitonnin ajalla olisi kuluvan vuoden 2024 Kalevan Kisoissa voittanut SM-kultaa.
Samoissa kisoissa Kajaanin Kipinän Urho Kekkonen voitti 100 m:n juoksun ajalla 11,6. Kekkosen voittotulos 200 m:llä oli 23,1 ja 400 m:llä 52,9. Pituutta Kekkonen hyppäsi 618 ja korkeutta 182. Savo-lehden mukaan Kekkonen voitti satasen loppukilpailun ”miten halusi”, sillä hän oli maalissa 2,5 metriä ennen seuraavaa kilpailijaa.
Uutisissa hieman vähemmälle huomiolle jäi, että samana päivänä Helsingin Jyryn Ville Kyrönen juoksi Haminassa 20 km:n maailmanennätykseksi 1.07.07,4. Pariisin maratonin voittaja, HKV:n Albin Stenroos, otti puolestaan nimiinsä Viipurissa juostun 30 km:n ME:n ajalla 1.46.11,2.
Maailmanpolitiikassa Venäjä oli jatkuvana puheenaiheena.
Suuren maailman tapahtumat löivät laineensa Punkaharjullekin. Venäjän uusi kommunismiin perustuva hallintomalli arvelutti ja herätti huolta. Olihan itäraja Punkaharjua melko lähellä, muutaman kymmenen kilometrin päässä Laatokalla. Vuonna 1920 Neuvosto-Venäjän kanssa solmitusta Tarton rauhansopimuksesta huolimatta Suomessa oli alettu varautua mahdollista idästä tulevaa hyökkäystä varten linnoittamalla rajaseutua.
Neuvostojohtajat perustivat vuoden 1922 lopussa Moskovan Kremlissä Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton. Tammikuussa 1924 neuvostojen edustajakokous hyväksyi maalle uuden perustuslain, joka vahvisti monikansallisen valtion syntymisen.
Josif Stalin nousi valtataistelun jälkeen NKP:n pääsihteeriksi V. I. Leninin kuoleman (24.1.1924) jälkeen. Stalin liittoutui Lev Kamenevin ja Grigori Zinovjevin kanssa Leo Trotskia vastaan ja aloitti yli kolme vuosikymmentä kestäneen verisen valtakautensa.
Suomessa lehdet suhtautuivat varauksella Neuvostoliittoon. Itse asiassa sanaa Neuvostoliitto ei sanomalehdissä vielä edes käytetty, vaan lehdet kirjoittivat Venäjästä, jonka yhteyteen vielä lisättiin usein maininta kommunistihallinnosta. Elokuussa 1924 uutisissa nousi keskeisesti esille Venäjällä vallinnut nälänhätä ja viljapula. Alkavana talvena uhkasi nälkäkuolema 6–10 miljoonaa venäläistä. Suomesta alettiin jopa toimittaa ruoka-apua itänaapuriin.
Britannia ja Neuvostoliitto sopivat kauppasopimuksen 8. elokuuta ja Ranska tunnusti Neuvostoliiton 28. elokuuta. SNTL:n tunnustamisen kannalta 1924 oli keskeinen vuosi, jonka aikana Neuvostoliiton kanssa solmivat diplomaattisuhteet Ranskan ohella Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Norja, Ruotsi, Kiina ja Tanska.
PUNKAHARJU SANOMALEHDISSÄ – ELOKUU 1924
1.8. Torajyvän mesikastetta rukiin tähkissä Punkaharjulla
Maatalouskoelaitoksen Kasviosaston tiedotteen mukaan eri puolilla maata rukiin tähkiin oli alkanut ilmestyä tahmeaa, siirappimaista sekä maahan saakka valuvaa nestettä. Useilla paikkakunnilla olivat tähkät kauttaaltaan limaisen nesteen tahrimat. Etelä-Savossa mesikasteen runsaasta esiintymisestä raportoitiin Puumalan, Sulkavan ja Punkaharjun pitäjistä. Tauti todettiin torajyväsienen aiheuttamaksi mesikasteeksi, joka on ihmiselle myrkyllistä. Viranomaisten mukaan jauhossa ei tarvitse olla kuin 3 prosenttia torajyvää, kun se jo kykenee vaikuttamaan ihmisiin tappavasti. (Uusi Suomi)
3.8. Punkaharjun nuorisoseuralla iltama
Punkaharjun nuorisoseura toimeenpani iltaman, jossa tervehdyspuheen esitti neiti Hanna Silvennoinen. Runoja lausuivat neidit Signe Aspelund ja Saimi Kaksonen. Humoreskikertomuksen esitti Aili Kaksonen ja kuorolaulua johti opettaja I. Ilvonen. Näytelmäkappaleen Hiiri jälkeen lopuksi oli leikkiä ja tanssia.(Itä-Savo, Savonmaa)
5.8. Lukkari-urkurin virka pantiin hakuun Punkaharjulla
Punkaharjun seurakunnassa julistettiin haettavaksi lukkari-urkurin virka. Paikka jäi avoimeksi, kun Lauri L. Leino valittiin Himangan seurakunnan kanttori-urkuriksi. Vuotuinen peruspalkka tehtävässä oli 13 200 mk. Virkaan liittyvät hakemukset tuli lähettää pastori Y. K. Airolalle osoitteella Punkasalmi. (Kotimaa)
5.8. Punkaharjun kouluihin uusia opettajia
Kansakoulunopettajista oli huutava pula 1920-luvun Suomessa. Tilanteen parantamiseksi Rauman, Sortavalan ja Jyväskylän seminaareihin lisättiin opettajiksi opiskeleville aloituspaikkoja. Silti suomenkielisiin yläkansakouluihin jouduttiin syksyllä 1924 palkkaamaan yli 500 epäpätevää opettajaa. Punkaharjulle kansankynttilöitä oli etsitty lehti-ilmoituksilla valtakunnallisessa ammattilehdessä. Kalajärven naisopettajalle luvattiin etuina kesälaidun yhdelle lehmälle ja valmiiksi laitettu peltotilkku, johon opettajatar saattoi istuttaa perunaa.
Punkaharjun Vaaran kansakoulun opettajaksi valittiin Armo Vesimaa ja neuleopettajaksi Tilda Karjalainen. Naaranlahden koulun opettajaksi nimitettiin Eeva Hartikainen. Kalajärvellä opettajana aloitti Taina Korhonen sekä Lahdenkylällä Arvo Turkki. (Itä-Savo, Suomen virallinen lehti)
10.8. Lotta-Svärd-yhdistyksellä ohjelmantäyteinen kesäjuhla
Punkaharjun Lotta-Svärd-yhdistys toimeenpani kesäjuhlan Punkaharjun nuorisoseurantalolla. Arvokkaasta ohjelmasta paikallisissa lehdissä nostettiin esille juhlapuhe, jonka piti rouva Anna Terä Joensuusta. Yksinlaulua esitti tohtorinna Lindroos, lausuntoa opettajatar neiti Veera Miinalainen sekä kuorolaulua Punkaharjun Lotta-kuoro opettaja A. Niemen johdolla. Ohjelmassa oli myös pianonsoittoa ja humoreski-voimisteluesitys. Puoliajan jälkeen nähtiin Eero Alpin kirjoittama näytelmäkappale Työ ja rakkaus. (Itä-Savo)
12.8. Tunnettu ulkomainen lehtimies oleskeli Punkaharjulla ja Savonlinnassa
Hollantilainen lehtimies W. Coens van Senden vietti kesäänsä Suomessa tutustuen nähtävyyksiin. Itä-Savo-lehti raportoi van Sendenin vierailusta.
”Hän on joku päivä sitten ollut Savonlinnassakin ja saapuu tänne uudelleen käytyään Punkaharjulla, jossa hän paraikaa oleskelee. Toimittaja van Senden on samoinkuin kaikki ulkomaalaiset kovasti ihastunut maamme luontoon ja sen kaupunkeihin. Erikoisen ihastuksensa on hän lausunut Helsingistä ja Savonlinnasta. Hän ottaa täällä kaikesta tarkat tiedot ja kertoo ne kansalleen. Tulkoon mainituksi, että lehti, jonka päätoimittaja hän on, on nimeltään Allgemeines Handelsblatt ja lukee sitä m.m. Hollannin kuningatar. Toimittaja v. Senden on ennustanut, että ensi kesänä tulee Suomeen ja Savonlinnaan suuret joukot hollantilaisia ja englantilaisia vieraita.”
14.8. Pirtutakavarikko Putikossa
Säämingin piirin nimismies takavarikoi Putikossa laiturissa olleesta tervahöyrystä 20 litraa pirtua. Neste oli kahdessa 10 litran kanisterissa. Laiva oli täydessä propsilastissa ja matkalla Uuraaseen Viipurinlahdelle.
”Näyttääpä siltä, niin kuin harjoitettaisiin pirtun salakuljetusta myöskin etelään päin. Sietäisipä Juustilan komennuskunnan pitää täältäkin päin tulevia tervahöyryjä silmällä”, huomautti Savonmaa-lehti.
18.8. Punkaharjun Valtiohotelli rappiolla
Yleisten rakennusten ylihallituksen ylitirehtööri Yrjö Sadeniemi kävi kiertomatkallaan Itä-Suomessa tarkastamassa valtion omistamia rakennuksia. Erityisesti hänen huomionsa kiinnittyi Imatran ja Punkaharjun Valtionhotellien huonoon kuntoon.
”Imatran hotelli rappeutuneenakin on ruhtinasten asunto verrattuna Valtionhotelliin Punkaharjulla, joka hotellina edustaa sitä kehitysaikaa, jolloin ’isä lampun osti’. Sieltä puuttuvat sekä vesijohdot että sähkövalo. Viisikymmentä tynnyrillistä vettä kuuluu päivittäin vedettävän jyrkkää mäkeä ylös järvestä. Hotellin isännöitsijä näytteli tuskaisena keittiöpuolen vaatimattomia apuneuvoja, jotka saattavat henkilökunnan epätoivoon. Talon kunnostamiseen olisi ensi keväänä uhrattava noin 200,000 markkaa. Sitä vaatii sen omistajan, valtion, arvo ja se ihasteleva kunnioitus, jota kaikki suomalaiset jo lapsuudesta asti verissään tuntevat tätä satumaisen kaunista harjua kohtaan”, Sadeniemi raportoi. (Iltalehti)
20.8. Kalle Nousiainen haki lupaa autoliikenteen harjoittamiseen.
Siltavahti Kalle Nousiainen Punkaharjun pitäjästä anoi lupaa ammattimaisen autoliikenteen harjoittamiseen linjoilla Punkaharju–Savonlinna ja Punkaharju–Kerimäki.
20.8. Oskar Kosonen perusti kahvilan ja yömajan Kulennoisiin
Kauppias Oskar Kosonen Punkaharjun pitäjän Kulennoisten kylästä anoi lupaa kahvilan ja yömajaliikkeen harjoittamiseen mainitussa kylässä nimellä Oskar Kososen Kahvila ja yömaja. (Itä-Savo)
21.–22.8. Ylioppilaiden raittiusyhdistyksen iltamakiertue pysähtyi Putikossa ja Vaahersalossa
Helsinkiläisen Ylioppilaiden raittiusyhdistyksen maaseudulle tekemän iltamakiertueen ohjelmaan kuului mm. alkusoitto ja duetto (Aili Paasio ja Sirkka Lindström), tervehdyspuhe (Aino Oksanen), esitelmä (Heikki Väänänen), yhteislaulua, lausuntoa (Auvo Suominen), Klaus U. Suomelan kirjoittaman näytelmän Vuosi ja vuorokausi sekä lopettajaissanat (Olavi Rainio).
23.8. Punkaharjun kunnanvaltuusto nimitti köyhäinhoitolautakunnan
Punkaharjun valtuusto päätti myöntää 500 markan avustuksen Vaahersalon koululle koululaisten kuljettamiseen veneellä Pöllänsaaresta Vaahersaloon. Kunta päätti myös ostaa Punkaniemen koulutalolle tontin Pakkasenharjulta. Lisäksi kuntaan nimitettiin köyhäinhoitolautakunta, jonka puheenjohtajaksi tuli Ernest Muhonen Kulennoisista sekä muiksi jäseniksi Kalle Uotila Vaarasta, Juho Immonen Punkaharjulta, Juho Kontio Kalajärveltä ja Herman Tirronen Punkasalmelta.
24.8. Suojeluskunnan kesäjuhla Kulennoisissa
Juhlan aluksi esitti pianonsoittoa kanttori Leino, jonka jälkeen piti tervehdyspuheen paikallispäällikkö H. J. Kosonen, joka kiinnitti huomiota suojeluskuntatehtäviin tällä hetkellä. Kuorolaulua esitti Punkaharjun Lotta-Svärd yhdistyksen kuoro. Vaihtelevan ja innostavan juhlapuheen piti lehtori Eetu Kekomäki Savonlinnasta tuoden esiin suojeluskuntien tarpeellisuutta nykyaikana. Mieltäkiinnittävän juhlaesitelmän piti tri Nuolivaara. Lopuksi esitettiin näytelmä Vaasan poikia.
Aiemmin päivällä järjestettiin suojeluskuntalaisten kisat. Pienoiskiväärin 50 m:n ja pistooliammunnan 25 m:n tulokset:
1. Ilonen, Putikon os.,
2. Stawen, Putikon os.,
3. Lönnroth, Punkharjun os.
4. K. Uotila, Vaaran os.
5. O. Pääkkönen.
Viisottelun lajeina olivat kuulantyöntö, keihäänheitto, 1000 m:n juoksu, pituushyppy ja korkeushyppy.
1. A. Laukkanen, Vaaran os.
2. V. Karjalainen, Vaaran os.
3. H. Turtiainen, Kulennoisten os.
4. V. Tynkkynen, Vaaran os.
(Suursavolainen, Savonmaa)
28.8. Saksalaiset Wandervögelit Punkaharjulla
Wandervögel-niminen (suom. Muuttolinnut) saksalainen partiolaisten ryhmä, johon kuului 55 koulupoikaa ja ylioppilasta eri puolilta Reininmaata, vieraili Punkaharjulla. He kävivät Takaharjun parantolassa ylilääkärin vieraina ja pitivät ulkoilmakonsertin parantolan edustalla. Retkeä johtivat reservin luutnantti Boisman ja kandidaatti S. V. Borgman. (Karjala)
28.8. Sääkatsaus kertoi, että Punkaharjulla satoi runsaasti
Meteorologisen Keskuslaitoksen viikkotiedonannon, 17–23 p. elokuuta 1924, mukaan tarkastelujakson lämpötila oli n. 3–6 astetta tavallista korkeampi. Lämpimin päivä oli maanantai, jolloin sähkösanoma-asemien keskiarvo oli 21 astetta. Sademäärä oli runsas, enimmäkseen 20–50 mm. Punkaharjulla, Joroisissa ja Valkealassa suurin päivittäinen sademäärä oli yli 40 mm.
29.8. Punkaharjun kansakoulu valmistumassa
Punkaharjun kansakoulupiirin uuden koulutalon maalaustyöt olivat puolivälin paikkeilla menossa. Ennen luovutusta jäljellä oli vielä siivous- ja pihantasoitustöitä. Koulun päärakennuksen urakoitsijana, johon kuuluivat hakkaus sekä nikkarin ja uunimuuraustyöt, toimi F. Immonen ja I. Mertanen. Perustus-, kivijalka- ja kellari- ja muut betonityöt teki P. Turunen ja maalaustyöt O. Kapanen. Ulkohuoneet rakensi Oskari Kuutti. Rakennuksen kokonaiskustannukset nousivat 277 500 markkaan. Työnjohtaja E. Siiran hakemuksesta luovutti Metsähallitus koululle ilmaisen, lähes 2 ha:n suuruisen, tontin. Koulurakennus valmistui noin 800 metrin päähän Punkaharjun asemalta. Rauhaisa ja hyvä paikka, kertoi Vapaus-lehti.
30.8. Viljavaras Enanlahdessa
Toissa yönä varastettiin Enalahdesta H. L:n riihestä 1 hl ruista. Asia on ilmoitettu poliisille, joka etsii varasta. (Itä-Savo)
31.8. Matkustaja jäi junan alle Punkaharjun asemalla
Savonlinnasta saapuneesta postijunasta poisjäänyt nuori mies käveli suoraan Punkasalmen suunnasta tulleen junan eteen Punkaharjun aseman ratapihalla. Ylittäessään pääraidetta 25-vuotias rantasalmelainen kirvesmies ei huomannut saapuvaa postijunaa, vaan kompastui sen eteen. Miehen vasen jalka jäi junan pyörien alle vähän nilkan yläpuolelta. Häneltä katkesi myös solisluu. Hän sai myös ruhjevammoja sekä kasvoihinsa verinaarmuja.
Onnettomuuden uhri kuljetettiin samalla junalla Savonlinnaan sairaalaan. Hän oli töissä läheisellä Punkaharjun koulun työmaalla ja oli matkalla koulun luovutustilaisuuteen. Savonmaa-lehden uutisen mukaan miehen tila oli onnettomuuden vakavuudesta huolimatta hyvä, ja ellei odottamatonta tapahtuisi, hän jäisi henkiin. (Savonmaa, Itä-Savo, Vapaus, Pohjan Voima)
Heikki Kähkönen
Punkaharjun Harjutie Oy
Punkaharjun kunnan varojen kavalluksesta on tulossa erillinen juttu näille sivuille hieman myöhemmin. Tekijän koko nimi on mainittu poikkeuksellisista syistä. Niitä ovat rikoksista tuomitun yhteiskunnallinen asema ja toiminta luottamushenkilönä, pitkä ajallinen etäisyys tapahtumista (100 vuotta) sekä tuomitun saama lähes neljän vuoden vankeustuomio. (Viite: RL 24 luku 8 §)
Lähteitä:
Sanomalehdet Savonmaa, Itä-Savo, Savo, Suursavolainen, Karjala, Vapaus, Iltalehti, Uusi-Suomi, Turunmaa, Pohjan Voima
Suomen Virallinen Lehti
Suomen Kuvalehti
