Punkaharju 100 vuotta sitten: Nyrkkitappelu Kulennoisten hevoskilpailujen iltamassa

Järven jäällä pidetyt hevoskilpailut olivat suosittuja Punkaharjulla sata vuotta sitten. Ravitapahtuma kesti usein koko päivän. Valoisan aikaan ajettiin hevosilla ja illalla vietettiin iltamia. Vaikka oli kieltolaki, laiton pirtu nousi pääosaan Kulennoisissa järjestetyissä hevosajoissa. Ilta nuorisoseurantalolla Lahtelassa päättyi Kulennoisten ja Silvolan nuorten miesten väliseen käsirysyyn.

Ravikilpailuja järjestettiin Punkaharjulla 1920-luvulla ainakin Hotelli Finlandian edustalla Laukanlahdella sekä harjun kupeessa Pöllänselän jäällä. Kisoja oli myös Sorvaslahdella, Kulennoisissa ja Vaarassa sekä Säämingin pitäjän puolella Vuoriniemellä. Vuoden 1926 ensimmäiset ravit järjestettiin Kulennoisissa sunnuntaina 3. tammikuuta kirkonmenojen jälkeen. Kilpa-ajoista ei selvitty ilman jälkipuheita.

Ravien järjestäjä Punkaharjun Hevosystäväin Seura oli elvytetty henkiin Pöllänsaaressa H. J. Kososella järjestetyssä kokouksessa 3.12.1921. Toimikuntaan nimitettiin Kalle Harlin Putikosta, Risto Silvennoinen Punkasalmelta, Albin Tynkkynen Vaaran Mehtolanniemeltä, H. J. Kosonen (siht,) ja U. Immonen Punkaharjun seudulta, Oskar Kosonen (pj.) ja Feliks Turtiainen Kulennoisista sekä Ville Silvast Moijilta. Yhdistys järjesti ensimmäiset yleiset ravikilpailut Pöllänselällä 18.12.1921.

Ilmoitus Savonmaa-lehdessä 22.12.1925.

Kulennoisten ravien ilmoittautuminen oli Kuikanniemessä J. Muhosen talossa. Mukaan ilmoittautui vain 12 hevosta ohjastajineen. Kilpailut käytiin maatilan rannassa Kulennoislahden jäällä.

Ravien jälkeen järjestetyille päivällisille ja iltamaan osallistui väkeä sitäkin enemmän, sillä Itä-Savo-lehden (12.1.1926)  mukaan ”ne ruokahommat olivat niin puoleensa vetäviä”. Peräti 40 henkeä kävi syömässä Kuikanniemen avarassa salissa. Pitojenlaittaja Antti Kautonen oli tarjoilemassa.

Kylläisinä siirryttiin Kuikanniemestä iltamapaikkaan Lahtelaan, jossa kuultiin ajan tapaan esitelmä ja laulua sekä nähtiin Kulennoisten nuorisoseuralaisten esittämä näytelmäkappale Setä. Tapahtuman järjestäjä Punkaharjun Hevosystäväin Seura kiitti Itä-Savossa kaikkia ohjelmansuorittajia ja järjestäjiä sekä moitti niitä, joilla on aina jotakin kahnausta iltama- tai muissa paikoissa.

Punkaharjun Hevosystäväin Seuran ravit käytiin Kuikonniemessä Kulennoislahden jäällä.

Nujakointia Kulennoisten ja Silvolan nuorten välillä.

Iltamassa kaikki ei sujunut niin kuin oli alun perin ajateltu eli lain hengen ja kirjaimen mukaan. Suursavolainen-lehti raportoi (8.1.1926), että alkoi eräs H. N. mukiloida salissa juuri ohjelman suorituksen loputtua jotakin Hämäläinen-nimistä nuorukaista kädessään pitämällään rautakappaleella päähän. Esimerkistä innostuen hyökkäsi lyöjän veli Alpo N. brovninki kädessään myöskin tappelevain joukkoon.

– Kuhmuja suurempia vammoja lienevät kahakoitsijat tuskin saaneet, kun heidät ehdittiin heti erottaa. Tapaus synnytti pakokauhun etenkin naisväen keskuudessa. Iltama täytyi heti keskeyttää, Mikkelissä ilmestynyt Suursavolainen uutisoi.

Suursavolaisen mukaan Kulennoisten ja Silvolan poikain välillä oli jo pitemmän aikaa ollut kaunaa, joka silläkin kertaa oli ilmeisesti pääsyynä kahakkaan.

– Joutaisipa muuten moisten aseenpaljastajain ampuma-aseet riistää ainiaaksi viranomaisten haltuun, lehti muistutti.

Nuoret miehet alkoivat nujakoida kesken iltamien. Kuva: Canva tekoäly.

Raittiussaarnaajilla riitti puhuttavaa ja kirjoitettavaa.

Savonlinnan lehdet Itä-Savo ja Savonmaa eivät uutisoineet nyrkkikahakkaa. Runsas viikko ravi-iltamien jälkeen nimimerkki Naapuri esitti Itä-Savossa huolensa, että paikallisten lehtien skribentit eivät olleet tehneet ravipäivän riehumisesta ja juopottelusta lehdissä mitään selontekoa.

– Olivatko punkaharjulaiset, niin kirjeenvaihtajat kuin muutkin, siksi lojaalista väkeä nähden, jota tilaisuudessa tapahtui, etteivät ole ryhtyneet mihinkään selontekoon. Tarkoitan sitä viinan viljelystä, jota esiintyi kaiken päivää ja sitä tappelua ja aseiden käsittelyä sekä yleisen järjestyksen rikkomista, jota sattui iltamissa, nimimerkki kirjoitti.

Naapuri kertoi, että jo itse kilpailussa ja yleisillä päivällisillä noudatettu menettely viinamiesten ja lakien noudattamisen suhteen antoi odottaa, mitä iltamissa sitten tapahtuikin.

– On todella liiallista lojaalisuutta, jolleivät tuollaisista häiritsijöistä tee tuomioistuimen kautta loppua. Täytyy naapurinkin ihmetellä, vaikka omalla sarallakin olisi perkaamista. Nyt, kun on alettu Suomessamme taistelu hulikanismia vastaan, on se ennen kaikkea taistelua noita hulikanismin synnyttäjiä, pirtun suosijoita niin kuin itse pirtua ja sen trokareita ja ilkiötyöntekijöitäkin vastaan. Niinpä tulisi kunnioitettujen kansalaisten Punkaharjulla osoittaa halveksumista lainrikkojia kohtaan ja julkiset rikkomukset saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi, Naapuri muistutti.

Ravihevonen ja ohjastaja pakkasella. Kuva: Seppo Saves, Museovirasto.

Pirtuhöyry kohosi nuorten miesten päähän myös Punkaharjun Työväenyhdistyksen iltamassa Punkasalmella. Kulennoisten hevoskisojen pirtuhuuruisten iltamien kanssa samana iltana humalaiset miehet häiriköivät Putikon nuorisoseuran talossa Palomäellä.

Vapaus-lehden mukaan ”eräs poikapari yritti tanssia vartalonsa molemmilla päillä ja suukin tuppasi virolaista tahtia mölähtelemään”, minkä järjestysmiehet luonnollisesti keskeyttivät iltaman ohjelmaan kuulumattomana performanssina.

– Kuulkaapahan nuoret miehet: Teilläkään ei samoin tuin muillakaan ihmisillä ole järkeä liiaksi selvin päin, saati sitten kuin on sitä perunahöyryä päässä, eikä teillä luulisi olevan ainakaan tähän aikaan liikaa rahaakaan siihen uhrata. Toisen kerran jos vielä esiinnytte sillä tavoin niin ulosmenoon on matka lyhenemässä ja siitä voi vielä johtua muitakin epämieluisia matkoja ja toimenpiteitä, Vapaus muistutti.
(Vapaus 13.1.1926)

Kulennoisten ravit ajettiin hyvässä pakkaskelissä.

Meteorologian Keskuslaitos ennusti kisapäivälle muutaman asteen pakkasta, heikkoa tuulta ja poutaa. Itä-Savon mukaan kisoissa rata oli hyvä, kuiva ja puhdas, mutta siitä ei kuitenkaan saatu tarpeeksi leveää, kun piti lapiolla jyystää lunta irti jäänpinnasta. Lehti julkaisi kuitenkin ravien tulokset.

1 sarja
2. palkinto Tuiskun-Tähti, omistaja konekauppias A. Pirhonen 3 min 54 s.
3. palkinto Verso, omist. M. Kärpänen, Parikkala 3.57.
Kunniakirjan sai E. Nylanderin Perho, Sääminki 4.05.

2 sarja
1. palkinto A. Pirhosen Tuiskun-Tähti, Kerimäki 3.50
2. palkinto Otto Pulkkisen Toivon-Aika, Kerimäki 3.56
3. palkinto E. Nylanderin Perho, Sääminki 4.00.

3 sarja
1. palkinto Risto Silvennoisen Liinu, Punkaharju 4.09
2. palkinto V. & T. Silvastin Riitta, Sääminki 4.13
Kunniakirjat saivat P. Lepistön Amalia, Punkaharju 4.40 ja P. Kuutin Poju, Punkaharju 5.01

4 sarja
1. palkinto Risto Silvennoisen Liinu, Punkaharju 4.02
2. palkinto V. & T. Silvastin Riitta, Sääminki 4.09
Kunniakirja A. Partasen Raikas, Punkaharju 4.40

5 nuorten sarja (yksi osanottaja)
3. palkinto Otto Juutin Maikki 2.31

1. sarjassa ei jaettu ensimmäistä palkintoa, kun ei saavutettu lyhyempiä aikoja. 3. ja 4. sarjassa jaettiin 3. palkinnon saajalle ainoastaan kunniakirja, kun aika meni liian pitkäksi palkintotuomarien mielestä. Muutama ajo hylättiin kokonaan.

Pääkuvassa ravihevonen talvella. Kuva: Museovirasto. Kuvaaja tuntematon. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Samanlaiset artikkelit

Historia

Punkaharjulaiset halusivat eroon kieltolaista vuonna 1931

Punkaharjun äänestäjät tuomitsivat selvin numeroin kieltolain neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 29.–30.12.1931. Äänestäneistä yli kaksi kolmasosaa kannatti kieltolain lakkauttamista. Osanotto kansanäänestykseen oli laimeaa, kuten muuallakin Suomen maaseudulla. Suomessa oli vuosina 1919–1932 voimassa kieltolaki, joka kielsi alkoholia sisältävien aineiden maahantuonnin, valmistuksen ja myynnin muihin kuin lääkinnällisiin, teknisiin tai tutkimuksellisiin tarkoituksiin. Tarkoituksena oli vähentää alkoholinkäyttöä sekä siitä aiheutuneita ongelmia. Kieltolaki […]

Lue lisää
Historia Uutiset

Punkaharjun suojeluskunnan lipun vihkimisestä 100 vuotta – Itsenäisyyspäivästä muodostui näyttävä juhla Punkasalmella

Suojeluskunta näytteli merkittävää roolia sekä arjessa että juhlassa Punkaharjulla 1920–1930-luvuilla. Suojeluskuntaan ja sen tukijoihin kuului keskeinen joukko kunnan, seurakunnan ja talouselämän vaikuttajia sekä maatalouden harjoittajia. Myös kauppiaat ja rautatieasemien virkamiehet olivat ahkerasti mukana. Punkaharjun suojeluskunnan lipun vihkimisestä tulee itsenäisyyspäivänä 6.12.2025 kuluneeksi 100 vuotta. Suojeluskuntatoiminta Kerimäen kunnan alueella alkoi jo ennen sisällissotaa. Kylissä perustetut suojelusryhmät kokoontuivat […]

Lue lisää
Historia

Aleks. Lampénin yksityisen haudan vihkimisestä 90 vuotta

Maanantaina 18. elokuuta tulee kuluneeksi 90 vuotta Punkaharjun Punkasalmella sijaitsevan vuorineuvos Aleksander Lampénin haudan vihkimisestä ja Lampénin tuhkauurnan hautaan laskemisesta. Aleks. Lampén syntyi Scholajoen rannalla, Venäjän Belozerskissa 20.7.1879 ja kuoli Viipurin sotilassairaalassa 25.7.1935. Hän oli naimisissa saksalaissyntyisen Lucie o.s. Kottken (1883–1962) kanssa. Heidät molemmat on haudattu samaan ykstyishautaan. Kahden diplomin insinööri Aleks. Lampén perusti yhdessä […]

Lue lisää