Punkaharjulla riitti puheenaiheita syyskuussa 1924. Iltojen pimennyttyä Kulennoisten kauppiaat saivat riesan murtovarkaista. Kasvava autoliikenne puolestaan vähensi majatalojen hevoskyytejä. Ilman hevoskyytiä jäi myös Savonlinnan markkinoille matkalla ollut isäntä, jonka hevonen hukkui pudottuaan kärryineen Punkasalmen lossilta.
Merkittävin uutinen vuoden 1924 alussa aloittaneen Punkaharjun kunnan kannalta oli uuden koulun avaaminen Laukansaareen. Punkaharjun kansakoulu otettiin käyttöön maanantaina 1. syyskuuta ja vihkiäisjuhlaa vietettiin neljän viikon kuluttua 28. syyskuuta. Punkaharjun kansakoulusta on tulossa erillinen juttu näille sivuille 13.9.2024.
Itä-Savo-lehti oli huolestunut kasvavasta autoliikenteestä, joka vähensi majatalojen hevoskyytejä. Lehden mukaan Savonlinnan seudulla majatalot olivat menettäneet huomattavan osan kyydeistään toukokuusta lähtien, jolloin kesän autoliikenne alkoi.
”On muodostunut yhtymiä, jotka ovat hankkineet suuria matkailuautoja, jollaisia myös yksityiset ovat hankkineet, välittämään liikennettä pitkillä taipaleilla. Onpa majataloja, joissa kesäkuukausina tuskin lienee pyydetty kyytejä ollenkaan”, lehti kirjoitti (4.9.1924).
Punkaharjun Kulennoisissa kauppiaat olivat huolissaan murtovarkaista. Savonlinna-Säämingin Osuusliikkeen avajaiset siirtyivät syyskuun alussa, kun pitkäkyntiset iskivät liikkeen hankkimaan Laukkasen kaupan varastoon. Varkaiden mukana katosi paljon tavaraa, mm. 1500 markan edestä kenkiä.
”Varkaudet ja ilkityöt alkavat muuten käydä Kulennoisissa jokapäiväisiksi. Olisi toivottavaa, että pahimmat konnat joutuisivat kiinni ja joksikin aikaa tiilenpäitä lukemaan”, Savonmaa pohti (6.9.1924).
Ulkomaan elävät olivat melko harvinaisia Etelä-Savossa sata vuotta sitten. Junantuomia turisteja toki nähtiin Punkaharjulla ja Savonlinnassa. Mikkelin läänissä oleskeli elokuun lopulla 1924 kaikkiaan 221 ulkomaiden kansalaista. Heistä venäläisiä oli 100, saksalaisia 24, inkerinmaalaisia 14, ruotsalaisia ja sveitsiläisiä 8, italialaisia 7, puolalaisia 6, ukrainalaisia 4, norjalaisia ja amerikkalaisia 3 sekä englantilaisia, ranskalaisia, tšekkoslovakialaisia ja liettualaisia 1.
Punkaharjun laulajatyttö -laulun säveltäjä P. J. Hannikainen menehtyi sairasvuoteelle.
Kotimaassa näkyvin uutinen oli säveltäjä P. J. Hannikaisen kuolema. Musiikinlehtori Pietari (Pekka) Juhani Hannikainen oli syntyisin Nurmeksesta, jossa hänen isänsä oli lukkarina. Tuottoisa säveltäjä menehtyi keuhkokuumeeseen 69-vuotiaana.
Hannikainen oli säveltäjä, kuoronjohtaja ja runoilija. Hän perusti Ylioppilaskunnan Laulajat 1883 ja mieskuoro Sirkat 1899. Hän toimi Jyväskylän seminaarin musiikin lehtorina 30 vuotta 1887–1917.
Hannikainen sävelsi yli 200 laulua pääosin sekakuoroille. Hänen tunnetuimpia laulujaan ovat Karjalaisten laulu, joka tunnetaan Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntalauluna, Enkeli ohjaa (Maankorvessa kulkevi lapsosen tie), Mökin laittaja, Mirri sairastaa ja Joulupukki (Joulupukki, joulupukki, valkoparta vanha ukki). Hän myös suomensi Topeliuksen sanoittaman Kesäpäivä Kangasalla -laulun.
Punkaharjulla P. J. Hannikaisen muisto elää erityisesti hänen säveltämänsä Punkaharjun laulajatyttö -laulun ansiosta. Sen sanat on kirjoittanut A. Oksanen, jonka nimimerkin takana on runoilija ja kielentutkija August Ahlqvist. Punkaharjun laulajatyttö on mukana useimmissa Hannikaisen kauneimmista lauluista koostetuissa kokoelmissa.
Mussolini selvisi murhayrityksestä, eikä Hitleriä karkoitettu Baijerista.
Maailmalla lehtien otsikoihin nousivat Benito Mussolinin murhayritys Italiassa ja Kiinassa käynnissä ollut sisällissota. Mussolini jäi henkiin ja jälkikäteen koko murhayritystä väitettiin perättömäksi uutiseksi. Sen sijaan Kiinassa paikallisten valtaa pitäneiden sotilaallisten klikkien välille puhkesi aseellinen välienselvittely, joka uhkasi Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kaupankäyntiä sekä länsivaltojen intressejä erityisesti voimakkaasti teollistuneessa Šanghain kaupungissa.
Melko pienelle huomiolle jäi Saksasta kantautunut tieto, että oluttupavallankumouksen seurauksena vangittua Adolf Hitleriä ei karkoteta kotimaahansa Itävaltaan. Baijerin osavaltion poliisi ehdotti, että kapinallisesta pitäisi päästä eroon, mutta oikeusministeri Franz Gürtner ei suostunut tähän.
”Sinä hetkenä, kun Hitler vapautetaan, hänestä tulee energisyytensä ansiosta jälleen uusien ja vakavasti otettavien kapinoiden alullepanija sekä uhka maan turvallisuudelle”, Baijerin poliisi perusteli karkotustehdotustaan.
Ja niinhän siinä kävi. Karkotuksen sijaan Hitler vapautettiin joulukuussa 1924. Hänestä tuli kansankiihottaja ja muutaman vuoden kuluttua suurin uhka koko maailman turvallisuudelle yhdessä neuvostojohtaja J. V. Stalinin kanssa.
PUNKAHARJU SANOMALEHDISSÄ – SYYSKUU 1924
2.9. Matkailijayhdistys vaati lisää majoitushuoneita Punkaharjulle
Matkailijakesä 1924 oli Suomessa vilkas. Suomen Matkailijayhdistyksen Savonlinnan-toimistossa kävi noin 800 ulkomaalaista, joista yli puolet oli kotoisin Saksasta ja lähes joka neljäs Tanskasta. Suurin osa vieraista teki kiertomatkan Imatran, Punkaharjun, Savonlinnan, Kuopion, Kajaanin ja Oulun kautta. Suomen matkailijayhdistyksen sihteeri Volter Stenbäck vaati Punkaharjulle lisää asuntoja matkailijoille. Stenbäckin mukaan Finlandia-hotelli oli kyllä tarkoitustaan vastaava, mutta Valtionhotelli sen sijaan oli vanhanaikainen, eikä sitä korjaamallakaan enää saisi tyydyttävään kuntoon. Sen tilalle olisi välttämättömästi rakennettava uusi hotelli, jossa olisi paljon pieniä makuuhuoneita ja suuri suomalaistyylinen seurusteluhuone. (Helsingin Sanomat)
4.9. Moottoripyöräonnettomuus Kulennoisissa
Kun kauppias Otto Kosonen Kulennoisista ajoi varhain aamulla moottoripyörällä Kerimäen kirkolle, meni pyörä Jouhenjoen lähellä jollain tavoin epäkuntoon ja suistui metsään. Ajaja loukkaantui niin, että hänen oli turvauduttava kunnanlääkärin apuun. (Itä-Savo)
5.9. Punkaharjun raittiuslautakunta aloitti työnsä
Punkaharjun kunnan raittiuslautakunta valitsi ensimmäisessä kokouksessaan puheenjohtajaksi sähköttäjä I. A. Oksasen ja varapuheenjohtajaksi pastori Y. Airolan. Lautakuntaan muina jäseninä kuuluivat työnjohtaja E. Siira, kauppias O. Puhakka ja neiti K. Seppäläinen. Kokous päätti kehottaa kansakoulunopettajia opettamaan kouluissa raittiusasiaa lukuvuoden alusta lähtien. (Vapaus)
6.9. Enanlahtelaismies onki jättisaaliin ahvenia
Vielä se ahven syö onkea! Enanlahtelainen mies sai onkipelillä 160 kg ahvenia yhteensä kolmessa päivässä. (Itä-Savo)
14.9. Sosialidemokraateilla syysjuhla Putikossa
Savonlinnan piirin Sos.dem. Nuorisojärjestön syysjuhlan ohjelmassa Putikon Työväentalolla oli viilaaja Kalle Hännisen ja kansanedustaja Toivo Halosen puheiden lisäksi jouhikkokvartetin soittoa, runoja, pakina, satu ja näytelmä Kultainen sydän. Lopuksi tanssittiin jouhikvartetin neuvon mukaan. (Vapaus)
16.9. Hevonen hukkui pudottuaan Punkasalmen lossilta
Perjantaina aamupäivällä täyttyi Punkasalmen lossi Savonlinnan markkinoille menijöiden hevosista. Keskellä salmea rupesivat hevoset liikehtimään. Rantaan saavuttaessa Ruokolahden kylästä olleen talollisen hevonen peruutti kärrynsä lossin kaidepuun läpi. Raskaat vaunut putosivat lossista ja vetivät hevosen perässään järven pohjaan. Hetken kuluttua saatiin hevonen maalle, mutta henki siitä oli jo silloin lähtenyt. Neuvokkuudella olisi hevonen mahdollisesti voitu pelastaa, mutta tapahtuma hätäännytti läsnäolleet. Omistajalle koitui onnettomuudesta sangen mittavat vahingot. Hevonen oli noin 2000 markan arvoinen.
(Savonmaa, Itä-Savo, Vapaus)
17.9. Kutsunnat punkaharjulaisilla asevelvollisilla
Vuoden 1924 aikana 19 vuotta täyttäneiden punkaharjulaisten nuorten miesten asevelvollisuuskutsunnat järjestettiin Säämingin kunnantalolla Savonlinnassa. Poisjäämisestä ilman laillista syytä tai estettä oli rangaistuksena vähintään 5 ja enintään 100 päiväsakkoa tai enintään vuoden vankeusrangaistus. Vaikka kutusunnat järjestettiin osaksi samaan aikaan Savonlinnan markkinoiden kanssa, tarkastetut Savonlinnan ja lähikuntien nuorukaiset käyttäytyivät paremmin kuin edellisvuosina. He olivat kuitenkin edeltäjiään huonompaa sotilasaineista, joten suuri määrä miehiä määrättiin uudelleen tarkastettaviksi vuoden kuluttua. (Itä-Savo)
18.9. Savonlinnan koulupiirissä pula miesopettajista
Oppivelvollisuuslain toteuttaminen sujui Savonlinnan piirissä odottamattoman hyvin. Oppilaiden määrät olivat piirin kouluissa nousseet huomattavasti ja epäpäteviä opettajia oli suhteellisesti vähän. Kansakouluntarkastaja Frans Nurmi kiinnitti huomiota opettajien naisistumiseen. Piirin 219 opettajasta vain 64 oli miehiä. Sama piirre oli havaittavissa yleisenä kautta maan. Surullisena seikkana tarkastaja Nurmi piti poikain käsityönopettajien puutetta, sillä 79 mieskäsityönopettajasta kompetentteja oli ainoastaan 8. (Itä-Savo)
19.9. Kavalluksen puiminen jatkui Punkaharjun kunnanvaltuustossa
Punkaharjun kunnan asiamieheksi entistä rahastonhoitajaa Heikki Heinosta vastaan käytävässä oikeudenkäynnissä valittiin valtuuston puheenjohtaja tohtori Mikko Saarenheimo. Kunta päätti myös taata Heinosen omaisuuden takavarikoimisesta valtiolle aiheutuvat kulut.
Valtuusto päätti rakennuttaa Punkasalmelle kansakoulurakennuksen miesopettajaa varten. Rakennustoimikunta velvoitetiin hankkimaan koulun piirustukset ennen seuraava valtuuston kokousta. (Suursavolainen, Vapaus)
20.9. Ankara ukonilma hätyytteli Punkaharju-laivaa.
Ukonilma raivosi Savonlinnan seudulla ja oli aiheuttaa vakavan vaurion höyrylaiva Punkaharju I:lle, joka oli matkalla Särkilahdesta Savonlinnaan. Laiva saapui Saukonsaaren laituriin kauniin sään vallitessa. Kun laiva kulki aamuyöllä neljän aikaan Kakonsalon kohdalla, nousi äkkiä raju ukonilma, jota seurasi ankara sade. Voimakkaat salamat häikäisivät ajomiestä niin, että hänen oli kutsuttava apuri aluksen ohjaukseen. Salaman iskusta ajomies ja apuna ollut lämmittäjä menettivät hetkeksi tajuntansa. Punkaharju I saapui kuitenkin enemmittä vaikeuksitta Savonlinnaan. (Savonmaa, Länsi-Savo)
21.9. Kulennoisten nuorisoseura myi noutamatta jääneitä arpajaisvoittoja
Kulennoisten nuorisoseura järjesti iltamien yhteydessä noutamatta jääneiden arpajaisvoittojen myyjäiset. Myynnissä oli useita satoja numeroita, kuten polkupyörä, soutuvene, lampaita, perunoita sekä kaikenlaista taloudessa tarvittavaa tavaraa. (Savonmaa)
24.9. Nuori mies hukkui ja toinen pelastui täpärästi Pihlajaveden Utrasselällä
Talollisen pojat Kalle M. ja Ernst K. lähtivät Säämingin Moinsalmelta hakemaan veneillä lautoja Putikon sahalta. He lastasivat laudat kahden veneen päälle ja lähtivät soutamaan kotiinsa päin. Utrasselällä heidät yllätti ankara tuuli. Mustasaaren läheisyydessä veneet kaatuivat ja miehet joutuivat veden varaan, jolloin Kalle M. hukkui. Sen sijaan Ernst K. pelastui rantaan. Hän oli sitonut itsensä lautakuormaan kiinni ja sen mukana ajautunut tiedottomassa tilassa Kerosaaren päähän. Siellä hän tuli tajuihinsa seuraavana aamuna ja lähti varsin heikkona kulkemaan asuntoja kohti. Hukkunut Kalle M. oli 21-vuotias ja perheetön. Hukkumispaikalla oli vettä 14–15 syltä (25–30 m).
(Helsingin Sanomat, Itä-Savo)
25.9. Vuoriniemen nuorisoseuralle oma näytelmäseura
Vuoriniemen nuorisoseura perusti vuosikokouksessaan yhdistykselle kaksi alajaostoa. Ompeluseuran tärkeimpänä tehtävänä oli seurantalon talouden tukeminen. Toinen alaosasto oli näytelmäseura, jolle annettiin nimeksi Seuran näyttämö. Siihen liittyi vuosikokouksessa toistakymmentä jäsentä. Vuoriniemen ns:n puheenjohtajaksi valittiin Jukka Pulkkinen, varapuheenjohtajaksi kaupanhoitaja Tatu Makkonen ja sihteeriksi neiti Ida Tynkkynen. (Itä-Savo)
Heikki Kähkönen
Punkaharjun Harjutie Oy
Pääakuvassa kaksi autoa ja ihmisä Punkasalmen lossilla. Taustalla rautatiesilta. Kuva: Ilomantsin museosäätiö.
Lähteitä: sanomalehdet Savonmaa, Itä-Savo, Länsi-Savo, Suursavolainen, Helsingin Sanomat ja Vapaus.
