Toinen joulupäivä eli tapaninpäivä on perinteisesti ollut hevosmiesten päivä, jolloin hevosen vetämällä reellä ajeltiin ympäri kyliä. Sata vuotta sitten eripuolilla Punkaharjun pitäjää järjestettiin tapanina iltamia, joissa kuultiin puheita, nähtiin näytelmäkappaleita ja lopuksi tanssittiin. Juttu tapaninpäivän perinteestä kuuluu sarjaan Punkaharjun kunta 100 vuotta.
Tapania on alun perin vietetty Pyhän Stefanuksen muistopäivänä. Kristikunnan ensimmäinen marttyyri, Pyhä Tapani, oli hevosten suojelija. Suomen kieleen Stefanus on antanut nimet Teppo ja Teppana. Joulukuun 26. päivä onkin almanakassa Tapanin, Tepon ja Tahvo nimipäivä. Ruotsinkielistä nimipäivää viettävät Staffan, Stefan ja Stephanie.
Entisaikaan oli tärkeää pyhittää joulu perheen kesken olemiselle ja hiljaisuudelle. Tapaninpäivää vietettiin paljon iloisemmin. Tapanina alkoi usein tapahtua jo heti aamusta. Tahvanan sauna lämmitettiin ennen päivän valkenemista. Oman saunan sijaan käytiin lämmittämässä pimeän aikaan naapurin sauna.
Aamupuoleen saatettiin käydä kirkossa, kuka kerkesi, mutta tärkeintä oli ajella hevosella tapania pitkin kylää ilman varsinaista asiaa. Tapanina varsinkin nuoret kävivät toisiaan ja tuttaviaan tapaamassa. Pääasia oli, että hevosilla liikuttiin reippaasti ja että hevoset syötettiin kunnolla.
Tapaninpäivänä syötiin sianliharokkaa sikojen menestymiseksi. Savossa talkkuna oli yleisesti tahvanan ruoka, jonka syötyä vasta lähdettiin päivän rientoihin. ”Tulee juoda joulupäivä, tanssia tapaninpäivä”, sanottiin. Väkijuomatkin olivat monissa tapanin tapahtumissa mukana.
Iltamissa laulettiin, leikittiin ja tanssittiin.
Tahvananpäivän päätteeksi vuonna 1924 Punkaharjulla järjestettiin ainakin kolmet iltamat. Punkaharjun ns:n talolla Vaahersalossa kuultiin ensiksi Emil Siiran ja neiti Hanna Silvennoisen puheet, joiden jälkeen nautittiin kuorolaulusta ja nähtiin näytelmäkappale Kun agronoomi saapuu. Lopuksi oli leikkiä ja tanssia.
Kulennoisten ns:n Haapaniemen huvitoimikunnan osaston iltamassa Lahtelassa oli aluksi hra Pekka Kuutin tervehdyspuhe. Runon lausui neiti Edith Qvintus ja esitelmän piti ylioppilas Otto Kuutti. Näytöskappaleena oli Herrastapoja oppimassa. Yleisöä oli saapunut tavallisen runsaasti Tahvoa ajamaan. Käytös oli yleensä jokseenkin siivoa.
Vaaran nuorisoseura Vesan iltamassa Vaaralassa arvokassisältöisen puheen piti kauppias Matti Tynkkynen. Kertomuksen luki Arvi Hänninen ja runon lausui Heikki Hänninen. Näytöskappale Seitsemän veljestä (3 osaa) näyteltiin melko hyvin. Eräät kesälahtelaiset saapuivat paikalle ”tappelua eikä iltamia varten”, niin kuin he itse kehuivat. Useimmat heistä oli juovuksissa. Puolenkymmentä häirikköä sai syytteen juopumuksesta.
Joka tapauksessa päivä oli tapanina jo kukonaskelta pitempi. Lujan talven katsottiin alkavan tahvanasta. Jos tapanin aattoyö oli tähtikirkas, entisaikaan Karjalassa odotettiin hyvää sienikesää. Lumipyry tiesi puolestaan kunnon marjavuotta.
Heikki Kähkönen
Punkaharjun Harjutie Oy
heikki@harjutie.fi
Lähteet:
Itä-Savo ja Savonmaa-lehdet 1924
Kotiliesi 1923 ja 2023
Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto
Pääkuvassa postikortti vuodelta 1941. Sakkola-museon kokoelma.
Itä-Savossa julkaistujen iltamien ilmoitusten alla on vuosilukuna 1914.
Varmaan on tarkoitettu vuotta 1924.
Tyypillinen typo, nyt korjattu. Kiitos tarkasta huomiosta, Pekka.