Punkaharjulainen historioitsija, FT Jyrki Paaskoski, perkaa uutuusteoksessaan Helsingin kehitystä 1800-luvun lopulta talvisodan syttymiseen saakka. Suuren murroksen aikana pääkaupungin vaikutteet säteilivät voimakkaasti koko Suomeen. Valtakunnan keskuksesta virtasivat maaseudulle niin uudet keksinnöt, matkailijavirrat kuin tuhoisat vitsauksetkin.
Lähes 900-sivuinen ja kolmen kilon painoinen Sodan ja rauhan kaupunki – Helsingin historia 1863–1939 julkistettiin Helsingissä perjantaina 23.10. Kirjan tilaaja on Helsingin kaupungin historiatoimikunta ja kustantaja Docendo. Teoksen valmistuminen eri työvaiheineen kesti seitsemän vuotta.
Jyrki Paaskosken kirja avaa pääkaupungin dramaattista kasvutarinaa. Se luo Helsingin kehityksestä monisäikeisen kokonaiskuvan, jota leimaavat kriisit, sodat ja nopea modernisaatio. Tämän rinnalla vaikuttava historiateos tarjoaa mielenkiintoisen peilin Paaskoksen asuinpitäjän Punkaharjun ja Savonlinnan alueen menneisyyteen.
Helsinki on toiminut autonomian ajasta lähtien Suomen hallinnon, talouden, kulttuurin ja aatteiden ehdottomana keskuksena. Kirjan kuvaamalle ajanjaksolle mahtuvat vanhan sääty-yhteiskunta murtuminen, sortokaudet, Suomen itsenäistyminen, sisällissota sekä maan jakautuminen poliittisesti kahtia. Samanaikaisesti talouselämän sääntelystä luovuttiin ja elinkeinovapaus loi pohjan teollistumiselle sekä kaupan kasvulle.
Paaskoski tähdentää, että valtakeskuksen asemasta huolimatta, pääkaupunki eli jatkuvassa vuorovaikutuksessa muun Suomen kanssa. Helsingissä tehtyjen päätösten sekä erilaisten tapahtumien vaikutukset näkyivät maaseutukaupunkien ja pitäjien arjessa asti.
Monet vaikutteet säteilivät eri puolille Suomea nimenomaan Helsingin kautta. Poliittiset aatteet, uutuudet, tiedot ja uutiset sekä modernit keksinnöt, kuten lennätin ja puhelin, kulkeutuivat maan perimmäisiinkin kolkkiin pääkaupungin kautta.
”Helsinki oli ennen muuta tuontisatama. Sen kautta ulkomailla valmistetut koneet ja laitteet levisivät ympäri maata. Työväenliikkeen laajeneminen ja organisoituminen lähti ensin liikkeelle kaupungeista ja eteni sieltä maaseudulle”, Paaskoski sanoo.
Helsingin ulkopuolella syntyneelle ja asuvalle lukijalle kirjajärkäle tarjoaa välineitä peilata oman kotiseutunsa kehittymistä osaksi modernia Suomea. Suurin murroksen vauhdittaja oli rautatieverkko, joka levittäytyi maahan pääkaupunki edellä. Punkaharjulle rautatie saapui 120 vuotta sitten, vuoden 1906 lopulla.
”Rautatien merkitys on olennainen. Rataverkko laajeni Helsinki-keskeisesti ensin kohti Hämeenlinnaa ja sitten Pietariin. Rautatien myötä maailma avartui, ja matkailijat löysivät entistä helpommin tiensä muun muassa Punkaharjulle ja Savonlinnan seudulle”, Paaskoski perustelee.
Kaikki pääkaupungista lähtenyt ei kuitenkaan edustanut edistystä. Tiivistyneet yhteydet toivat mukanaan omat vaaransa. Paaskoski nostaa esille tappavan influenssaepidemian, espanjantaudin, joka tarttui sisällissodan jälkeen koko valtakuntaan.
”Helsinki syötti espanjantautia muihin kaupunkeihin ja rautateiden varrella oleviin pitäjiin. Lehdistössä pääkaupunki jopa leimattiin espanjantaudin pesäksi”, Paaskoski kirjoittaa kirjassaan.
FT dosentti Jyrki Paaskoski, 62, on tunnettu historiantutkija ja tuottelias tietokirjailija. Hänen erikoisalojaan ovat Suomen, Venäjän ja Itä-Suomen historia, kulttuuri, talous ja politiikka sekä yritys- ja järjestöhistoriat ja elämäkerrat. Hän asuu Punkaharjulla.
Heikki Kähkönen
Jyrki Paaskoski: Sodan ja rauhan kaupunki – Helsingin historia 1863–1939, 872 s. Docendo / Helsingin kaupunki, 2026. Kirjan kannen on suunnitellut Tilla Larkiala.
Kirjan sisällysluettelo, johdanto ja osa ensimmäistä lukua ovat luettavissa kustantajan julkaisemana näytteenä. Linkki: https://issuu.com/kirja/docs/9789528507635-sodan-ja-rauhan-kaupunki
Pääkuva: Heikki Kähkönen. Kuvan tausta: Canva AI Operated.
Kiitos! Arvostan, onhan tuo ostettava. Mainostanutkin olen.