Aleks. Lampénin yksityisen haudan vihkimisestä 90 vuotta

Maanantaina 18. elokuuta tulee kuluneeksi 90 vuotta Punkaharjun Punkasalmella sijaitsevan vuorineuvos Aleksander Lampénin haudan vihkimisestä ja Lampénin tuhkauurnan hautaan laskemisesta. Aleks. Lampén syntyi Scholajoen rannalla, Venäjän Belozerskissa 20.7.1879 ja kuoli Viipurin sotilassairaalassa 25.7.1935. Hän oli naimisissa saksalaissyntyisen Lucie o.s. Kottken (1883–1962) kanssa. Heidät molemmat on haudattu samaan ykstyishautaan.

Kahden diplomin insinööri Aleks. Lampén perusti yhdessä insinöörikollegansa Viktor Sandbergin kanssa kattopäretehtaan Punkasalmelle 1916. Tehtaassa alkoi myös lastuvillan valmistus 1920-luvun alussa. Palamattomia Punkasalmen kattopäreitä vietiin aina Etelä-Afrikkaan asti. Varsinaisen työuransa Lampén teki Tornator Oy:n puunjalostustehtaiden teknisenä johtajana 1916–1919 ja toimitusjohtajana 1919–1932 Imatran Tainionkoskella.

Lampén rakennutti vuonna 1932 Kauvonlahden rannalle Punkasalmelle Koivikon arvohuvilan sekä piti sen yhteydessä kauppapuutarhaa. Hän oli myös maanviljelijä ja metsänomistaja. Hän omisti Juholan ja Hämmölän (Hämmeelä) maatilat Punkasalmella. Lampén oli kokoomuslainen poliitikko ja toimi puolustusministerinä Antti Tulenheimon hallituksessa 1925 sekä presidentti P. E. Svinhufvudin valitsijamiehenä 1931.

Aleks. Lampénin hautajaisiin Punkasalmella 18.8.1935 osallistui suuri vierasjoukko. Kunniavartion muodostivat Imatran-Tainionkosken ja Punkaharjun suojeluskunnat.

Aleks. Lampén menehtyi nopeasti edenneeseen syöpään. Ruumiinsiunaus pidettiin Helsingin Vanhassa Kirkossa 1.8.1935. Siunauksen toimitti hänen lankomiehensä, rovasti, kansanedustaja Edvard Kilpeläinen. Lampén halusi tulla haudatuksi omalle maalleen. Hän ei kuulunut kirkkoon. Haudan vihki Punkaharjun seurakunnan kirkkoherra Y. K. Airola. Hautajaisiin osallistui suuri vierasjoukko. Lucie Lampén kuoli 23.12.1962 ja hänet on haudattu miehensä viereen.

Pitkien kuusten siimeksessä Palomäentien varrella sijaitseva Aleks. ja Lucie Lampénin yksityinen hauta on vaikuttava muistomerkki Punkasalmen kirkonkylällä. Haudan rakennuskivet louhittiin Pihlajaveden Matarsaaresta, jossa louhokset ovat yhä näkyvissä. Vesimatkaa kivien kuljettamiseen veneellä Koivikolle tuli lähes viisi kilometriä.

Muistomerkin suunnittelija ei ole tiedossa, mutta suuressa hautakivessä olevan reliefin on todennäköisesti tehnyt Lampénin valokuvan pohjalta tamperelainen kuvanveistäjä Jussi Hietanen, jonka oletettu signeeraus on kasvokuvan alareunassa. Hautapaikka on suojeltu Savonlinnan kaupungin asemakaavassa.

Punkaharjulaisten Heikki Kähkösen ja Jyrki Paaskosken kirjoittama elämäkerta Lahjakas Aleks. Lampén – Monipuolisen insinöörin elämä (Otava) julkistetaan Helsingin Kirjamessuilla 24.10. Kirjan tilaaja on Puunjalostusinsinöörit ry.

Kuvat: Aino Laakkosen perhearkisto.

Lue lisää:

21.8.2024 Vuorineuvos Aleksander Lampénin henkilöhistoria kootaan kirjaksi punkaharjulaisten kirjoittajien voimin

8.12.2022 Arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema arvohuvila halutaan suojella Punkaharjulla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Samanlaiset artikkelit

Historia Punkaharju 100

Egyptinparru oli Saimaan alueen merkittävin puutavaran vientituote 100 vuotta sitten

Pitkät ja kantikkaat parrut ovat Suomen metsäteollisuuden vanhimpia vientitavaroita. Ne nousivat merkittäväksi vientiartikkeliksi 1800-luvun lopulla. Havupuista veistetyille pihkaisille parruille löytyi suuret markkinat kaukaa Egyptistä. Sata vuotta sitten Suomi oli merkittävin egyptinparrujen tuottaja- ja viejämaa. Parrukauppa Suomesta käynnistyi jo 1830-luvulla. Parrujen vienti Suomesta ulkomaille käynnistyi, kun metsien käyttöä koskevat rajoituksia alettiin purkaa 1800-luvun puolivälin jälkeen. Autonomian […]

Lue lisää
Historia Kulttuuri

Sanomalehteä julkaistu Savonlinnassa jo 150 vuotta

Savonlinnan ensimmäisen sanomalehden julkaisemisesta on kulunut 150 vuotta. Sawonlinna – Sanomia Sawosta -lehti alkoi ilmestyä kerran viikossa ja nelisivuisena 8. huhtikuuta 1876. Ensimmäinen toimittaja oli kansakoulunopettaja ja kansanperinteen kerääjä Alexander Ramstedt (1848–1889), joka samalla perusti kaupunkiin kirjapainon. Aputoimittajana toimi maisteri E. F. Lackström. Lehden alku myöhästyi reilulla viikolla luvatusta huhtikuun 1. päivästä, kun saksalainen tehdas […]

Lue lisää
Historia

Punkaharjulaiset halusivat eroon kieltolaista vuonna 1931

Punkaharjun äänestäjät tuomitsivat selvin numeroin kieltolain neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 29.–30.12.1931. Äänestäneistä yli kaksi kolmasosaa kannatti kieltolain lakkauttamista. Osanotto kansanäänestykseen oli laimeaa, kuten muuallakin Suomen maaseudulla. Suomessa oli vuosina 1919–1932 voimassa kieltolaki, joka kielsi alkoholia sisältävien aineiden maahantuonnin, valmistuksen ja myynnin muihin kuin lääkinnällisiin, teknisiin tai tutkimuksellisiin tarkoituksiin. Tarkoituksena oli vähentää alkoholinkäyttöä sekä siitä aiheutuneita ongelmia. Kieltolaki […]

Lue lisää