Sanomalehteä julkaistu Savonlinnassa jo 150 vuotta

Savonlinnan ensimmäisen sanomalehden julkaisemisesta on kulunut 150 vuotta. Sawonlinna – Sanomia Sawosta -lehti alkoi ilmestyä kerran viikossa ja nelisivuisena 8. huhtikuuta 1876. Ensimmäinen toimittaja oli kansakoulunopettaja ja kansanperinteen kerääjä Alexander Ramstedt (1848–1889), joka samalla perusti kaupunkiin kirjapainon. Aputoimittajana toimi maisteri E. F. Lackström.

Lehden alku myöhästyi reilulla viikolla luvatusta huhtikuun 1. päivästä, kun saksalainen tehdas ei toimittanut ladonnassa tarvittavia kirjasimia ajoissa. Ensimmäiset numerot jaettiin Savonlinnan kaupungin ohella lähipitäjiin Sääminkiin, Sulkavalle, Enonkoskelle ja Kerimäelle sekä Kiteelle ja Kesälahdelle saakka.

Savonlinna – Sanomia Sawosta oli maltillinen suomenmielinen lehti, jonka tarkoituksena oli toimia suomen kielen ”saattamiseksi täyteen valtaansa”. Ensimmäisessä numerossa lehti kertoi julkaisevansa paikkakunnallisia tietoja. Niiden ohella lehdessä oli ”lyhempiä silmäyksiä koti- ja ulkomaan tapahtumiin, pienempiä kertomuksia ja ilmoituksia”.  Lehti myös katsasti ja arvosteli suomalaista kirjallisuutta.

Savonlinna – Sanomia Savosta -sanomalehden etusivu 8.4.1876

Ensimmäisen numeron etusivun uutisaiheena oli Linnanvirran kaupunginpuoleisen kulkuväylän perkaaminen. Useat laivat olivat menettäneet lastinsa ajettuaan karille maan puolella olleeseen kalliosärkkään. Lehti kantoi myös huolta kuolleisuudesta Savonlinnassa; joinakin pyhinä oli jopa kymmenkunta vainajaa haudattavina.

Säähavaintoja, käräjäuutisia sekä kirjeitä kotimaasta ja ulkomailta

Savonlinna-lehti kertoi huolestuneena, että ilmat olivat olleet leutoja koko viikon. Huhtikuun 2. päivänä satoi vettä, jota ”muinakin päivinä oli vähän lisää tihunnut”. Keli olikin sen vuoksi muuttunut hankalaksi.

”Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, olisi meillä siis toukokuussa kesä”, lehti ennusti kevään etenemistä.

Savonlinnan talvikäräjiä käytiin tammi-helmikuussa neljä viikkoa. Käsiteltävinä oli peräti 525 juttua, joista 117 oli rikosasioita.

”Viinan myömisestä, polttamisesta ja luvattomasta tulettamisesta sakotettiin 10 henkilöä. Korttipelareista sai 4 maksaa oppirahaa. Siveyttä loukkaavia asioita ei ollut yhtään, ellei erästä vanhaa riitaa lapsen murhasyytöksestä oteta lukuun”, lehti uutisoi.

Kauppias Albin Sopanen toimi vakuutusasiamiehenä. Joku oli vienyt Sopaselta mukanaan kaksi tärkeää kirjaa. Illmoitus Savonlinna-lehdessä 8.4.1876.

Kaupungin valtuusmiesten kokouksessa 1. huhtikuuta päätettiin mm. ”hyyrätä apteekkari Hedlundin torin varrella oleva talo raatihuoneeksi ja pormestarin asunnoksi ja lunastaa kauppias Boehmin omistama tontti uutta katua varten laivasillalta valtakadulle”.

Lisäksi valtuusmiehet lähettivät anomuksen Posti-ylihallitukselle, jotta posti saapuisi Savonlinnaan saapuisi etelästä päin maanantaina ja torstaina sekä lähtisi tiistaina ja perjantaina.

Muualta Suomea saapuneissa uutisissa kerrottiin, että Venäjän keisari aikoi saapua Helsinkiin päivän vierailulle matkallaan Parolan ja Turun kautta Tukholmaan. Ulkomaan uutisina Savonlinna kertoi ”karlistilaiskapinan” loppumisesta Espanjassa sekä Turkin kapinoista ja taisteluista Herzegovinan maakunnassa Balkanilla.

J. Strömbergillä oli myytävänä kahden hengen, hyvästi tehdyt, resorikiesit. Ilmoitus Savonlinna-lehdessä 8.4.1876.

Savonlinna – Sanomia Savosta -lehden menestys oli alussa hyvä, mutta muutamassa vuodessa se ajautui taloudellisiin vaikeuksiin. Lehti lopetettiin kannattamattomana lokakuussa 1881.

Lehdestä ilmestyi viiden ja puolen vuoden aikana 282 numeroa ja 1128 sivua. Melkoinen määrä painomustetta sekä paksu pinkka paperia huussissa ja kalankääreenä kierrätettäväksi.

Heikki Kähkönen

Pääkuva: Olavinlinna 1870-luvulla. Museovirasto.
Lehtileikkeet: Kansalliskirjasto.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Samanlaiset artikkelit

Historia

Punkaharjulaiset halusivat eroon kieltolaista vuonna 1931

Punkaharjun äänestäjät tuomitsivat selvin numeroin kieltolain neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 29.–30.12.1931. Äänestäneistä yli kaksi kolmasosaa kannatti kieltolain lakkauttamista. Osanotto kansanäänestykseen oli laimeaa, kuten muuallakin Suomen maaseudulla. Suomessa oli vuosina 1919–1932 voimassa kieltolaki, joka kielsi alkoholia sisältävien aineiden maahantuonnin, valmistuksen ja myynnin muihin kuin lääkinnällisiin, teknisiin tai tutkimuksellisiin tarkoituksiin. Tarkoituksena oli vähentää alkoholinkäyttöä sekä siitä aiheutuneita ongelmia. Kieltolaki […]

Lue lisää
Historia Punkaharju 100

Punkaharju 100 vuotta sitten: Nyrkkitappelu Kulennoisten hevoskilpailujen iltamassa

Järven jäällä pidetyt hevoskilpailut olivat suosittuja Punkaharjulla sata vuotta sitten. Ravitapahtuma kesti usein koko päivän. Valoisan aikaan ajettiin hevosilla ja illalla vietettiin iltamia. Vaikka oli kieltolaki, laiton pirtu nousi pääosaan Kulennoisissa järjestetyissä hevosajoissa. Ilta nuorisoseurantalolla Lahtelassa päättyi Kulennoisten ja Silvolan nuorten miesten väliseen käsirysyyn. Ravikilpailuja järjestettiin Punkaharjulla 1920-luvulla ainakin Hotelli Finlandian edustalla Laukanlahdella sekä harjun […]

Lue lisää
Historia Uutiset

Punkaharjun suojeluskunnan lipun vihkimisestä 100 vuotta – Itsenäisyyspäivästä muodostui näyttävä juhla Punkasalmella

Suojeluskunta näytteli merkittävää roolia sekä arjessa että juhlassa Punkaharjulla 1920–1930-luvuilla. Suojeluskuntaan ja sen tukijoihin kuului keskeinen joukko kunnan, seurakunnan ja talouselämän vaikuttajia sekä maatalouden harjoittajia. Myös kauppiaat ja rautatieasemien virkamiehet olivat ahkerasti mukana. Punkaharjun suojeluskunnan lipun vihkimisestä tulee itsenäisyyspäivänä 6.12.2025 kuluneeksi 100 vuotta. Suojeluskuntatoiminta Kerimäen kunnan alueella alkoi jo ennen sisällissotaa. Kylissä perustetut suojelusryhmät kokoontuivat […]

Lue lisää