Koira teki ilmalennon ukkometson selässä ja zeppeliini lensi Atlantin yli – lokakuu 1924

Ilmojen halki kävi lentäjien tie Punkaharjulla ja maailmalla sata vuotta sitten lokakuussa. Valtakunnallisesti luetuin uutinen Punkaharjulta oli metsästyskoiran sadan metrin lentoretki ukkometson selässä. Maailmalla puolestaan kohistiin, kun ilmalaiva lensi Saksasta Atlantin yli Amerikkaan. Itä-Savon nuorisoseuraväki kokoontui Punkasalmelle ja räätäli Heinosen kavallusjuttua käsiteltiin Kerimäen käräjillä. Punkaharju 100 vuotta sitten – lokakuu 1924.

Punkaharju sinnitteli tiukasti valtakunnan päivälehtien otsikoissa lokakuussa 1924. Sanomalehdet kierrättivät ahkerasti uutista, jonka mukaan innokas metsästyskoira ei laskenut irti nappaamastaan ukkometsosta ja teki ilmalennon linnun selässä.

”Erään Punkaharjun Kulennoisten isännän ollessa viime sunnuntaina puolivuotiaan, noin 3 kiloa painavan lintukoiransa kera Moijilla päin metsällä, tapasi koira kankaalla ukkometson. Metso ei liene säikähtänyt moista koiran pahaista, koska tämä oli päässyt hyökkäämään siihen kiinni. Metso oli lähtenyt lentämään, mutta koira ei ollut hellittänyt, vaan oli pysytellyt metson selässä.

Metso lensi noin 100 metriä muutaman metrin korkeudella. Saamatta eroa vainolaisestaan oli sitten laskeutunut maahan ja alkanut kamppailun koiran kera. Se oli tiukka ottelu, jossa metson höyhenet vain pölläsivät. Lopulta sai koira metsoa kurkkutorvesta kiinni… Silloin päättyi metson vastarinta ja koiran omistaja korjasi saaliin”, kirjoitti mm. Iltalehti (8.10.1924).

Savonlinnan seudun nuorisoseuraväki kokoontui viikoksi Punkasalmelle. 

Näissä 100-vuotisjutuissa olen usein kertonut, että nuorisoseurojen toiminta oli arvossaan ja erittäin vilkasta Punkaharjulla sata vuotta sitten. Omia seurojentaloja oli mm. Punkasalmella, Vaahersalossa, Kulennoisissa, Vaarassa ja Vuoriniemellä, ja ne olivat ahkerassa käytössä.

Itä-Savon nuorisoseurojen liitto järjesti Putikon ns:n talolla Punkasalmen Palomäellä 12.–19. lokakuuta peräti viikon mittaisen nuorisoseuratyön koulutustapahtuman, jossa oli mukana 30 edustajaa viidestätoista nuorisoseurasta ja kahdesta raittiusseurasta. Viikon ajaksi perustettiin oma Palomäen nuorisoseura.

Kurssiviikko alkoi päiväjunien saavuttua sunnuntaina 12.10. majoittumisella, johon ennakkoon piti ilmoittautua rouva Aino Ahokkaalle. Varsinaisessa ohjelmassa oli luentoja nuorisoseuratyön historiasta, arkistonhoidosta ja taloudesta.

Leikin ja laulun ohessa oli lausunnan teorian, kirjallisuuden ja piirustuksen opetusta sekä tuhti annos raittiusasiaa. Näytekokous oli omistettu raittiudesta puhumiselle. Kurssiviikko huipentui retkeen Punkaharjulle paikallisen nuoriseuran vieraaksi sekä yhteiseen päättäjäisjuhlaan. (Itä-Savo 16.10.1924)

Itä-Savon Nuorisoseurojen liitto päätti lähettää Punkaharjun Vaarasta kotoisin olleen Viljam Tynkkysen opiskelemaan Suomen Nuoriso-opistoon. Liitto myönsi Tynkkyselle 1500 markan stipendin opiskeluja varten.

Kunnallisvaaleihin valmistautuminen alkoi porvariryhmien kinastelulla. 

Lokakuussa alkoi tiukka valmistautuminen tuleviin kunnallisvaaleihin, jotka olivat edessä 4.–5. joulukuuta. Jo ennen valmistelukokousta porvariryhmät saivat riidan aikaiseksi. Puolueiden edustajat kutsuttiin koolle perustamaan valitsijayhdistystä sunnuntaina 12.10. kirkonmenojen jälkeen kauppias Nikolai Lötjösen kahvilaan Punkasalmelle.

Suursavolainen-lehti arvosteli, että kutsu koski lähinnä kokoomuksen ja edistysmielisten kannattajia, eikä maalaisliittolaisia talonpoikia mainittu kutsussa erikseen. Kokouksessa porvariryhmät nimesivät kolme eri listaa. Yleisehdokkaaksi valittiin tilanomistaja Hanno Turtiainen Kulennoisista. (Suursavolainen 11.10.1924)

Kokouksesta raportoinut edistysmielisten äänenkannattaja Itä-Savo valitti kilpailijalehden, maalaisliittolaisen Suursavolaisen, penseästä suhtautumisesta vaaliliiton perustamiseen Punkaharjulle. Itä-Savo väitti paikkakunnalla olevan Suursavolaisen kirjeenvaihtajan luovan eripuraa kolmen porvaripuolueen välille. (Itä-Savo 14.10.1924)

Kokoomuslainen Savonmaa puolestaan syytti Suursavolaista häikäilemättömyydestä, jolla lehden kirjeenvaihtaja ”ulvahteli”. Savonmaa nimitteli Suursavolaisen paikallista avustajaa ”saivartelevaksi kynäveikoksi”. (Savonmaa 16.10.1924)

Oli miten oli, vaaliliiton puolueet saivat lopulta sovittua.

Työväenjärjestöjen vaalivalmistelut alkoivat valitsijayhdistyksen perustavalla kokouksella, joka pidettiin samaisena sunnuntaina 12.10. Putikon työväentalolla. Järjestöt päättivät lähteä vaaliin kahdella erillisellä listalla, joissa yleisehdokkaana oli vaihdemies Otto Miettinen Punkaharjulta.

Sosialidemokraattien Vapaus-lehti muistutti, että työväenjärjestöjen kokouksessa vallitsi nurkkakuntaisuudesta vapaa mieli ja ehdokkaiden asettelu tapahtui yksimielisesti. Samassa kokouksessa päätettiin perustaa Punkaharjulle SDP:n kunnallisjärjestö, jonka perustava kokous kutsuttaisiin koolle Punkasalmelle.  (Vapaus 22.10.1924)

Zeppelin-ilmalaiva lensi Saksasta Amerikkaan.

Maailmalla kohistiin, kun saksalainen Hugo Eckener (1868–1954) lensi Zeppelin LZ 126 -ilmalaivalla Atlantin yli. Zeppeliini nousi ilmaan Friedrichshafenista, läheltä Itävallan ja Sveitsin rajaa, 12. lokakuuta 1924. Ilmalaiva laskeutui 3 vuorokauden 9 tunnin ja 17 minuutin kuluttua New Yorkin Landhurstiin. Lentomatkaa kertyi 8150 km.

Yhdysvalloissa ilmalaiva sai tunnuksen ZR III ja nimen USS Los Angeles. Zeppeliinillä oli pituutta 121 metriä ja se pystyi kuljettamaan 27 ihmistä. Maksiminopeus oli 132,5 km/t.

Landhurstiin kertyi suuret kansanjoukot väkeä vastaanottamaan zeppeliiniä. Paikalliset lehdet raportoivat, että paikkakunnalle ajoi 30 ylimääräistä junaa. Lisäksi tuhannet autot toivat uteliaita ihmettä katsomaan.

Vaikka Atlantin ylitys ilmalaivalla kiinnosti lehtiä ja niiden lukioita, Karjala-lehden nimimerkki Posse ei ollut innostunut zeppeliinihössötyksestä. Hänen mukaansa zeppeliinit merkitsivät jopa kansainvälistä vaaraa.

”Olettakaamme esimerkiksi, että jokin suuri puolue suuressa maassa sydämistyy muihin puolueisiin, vuokraa zeppeliinin ja purjehtii nopeasti, varmasti ja huokeasti toiseen maahan. Me luulemme, että esimerkiksi kolme neljäsosaa ryssiä ostaisi milloin hyvänsä muutamia zeppeliinejä ja purjehtisi muualle. Kyllä siitä yks hapankaalisoppa tulisi.

Zeppeliineihin mahtuu väkeä aivan liian paljon. Ja tietysti kymmenen vuoden kuluttua voidaan sellaiseen sijoittaa mikä eurooppalainen kansa tahansa. Ainakin veronmaksuaikoina olisi koko ilmapiiri täynnänsä tällaisia lentäviä kansoja.” (Karjala 16.10.1924)

PUNKAHARJU SANOMALEHDISSÄ – LOKAKUU 1924

4.10. Puruvesi ei antanut kalaa
”Kalansaalis Puruvedestä on ollut tänä syksynä ollut huononlaista. Kalamiehelle on kuluva vuosi sangen toivoton. Muikkusaalis on myös perin huono Puruvedessä. Muikun kutuika alkaa olla käsillä, mutta kaloja ei näy.” (Itä-Savo, Savonmaa)

4.10. Putikon nuoriseuran vuosikokous valitsi henkilöitä eri tehtäviin
Vuosikokous pidettiin seuran talolla Palomäellä. Puhetta johti Olli Silvennoinen, joka valittiin jatkamaan seuran esimiehenä. Kirjureiksi valittiin Yrjö Silvennoinen ja Otto Venäläinen. Johtokuntaan tulivat lisäksi Viljo Laamanen, Antti Makkonen, Tauno Kokko, Ilma Parviainen, Einar Ahokas ja Kerttu Puranen. Huvitoimikuntaan nimettiin Pekka Hartikainen, Otto Tynkkynen, Anna Kokko, Adolf Kähkönen, Heikki Suomalainen, Aino Ahokas, Alina Tynkkynen, Kirsti Silvennoinen, Pekka Tynkkynen ja Bertta Koikkalainen. Kirjastonhoitajana jatkoi vahtimestari Behm. Raittiudenvalvojiksi tulivat Antti Makkonen ja Otto Venäläinen.

7.10. Putikon raitista tuli juopuneiden pesäpaikka
”Juopuneiden pesäpaikaksi täällä Punkaharjulla näyttää muodostuneen tämä Putikon ’kaupunki’. Pirtua kehuvat olevan täällä yhtä paljon kuin Saimaassa vettä. – Siitäpä onkin todistuksena se elämä, jota täällä vietetään. Aivan vapaasti saa täällä rauhallisten asukkaiden yörauhaa häiritä juopuneiden kiroileminen, hoilaaminen, ampuminen y. m. mellastelu. Toivottavasti viranomaiset hetimiten käyvät käsiksi asiaan – lausuu kirjeenvaihtajamme.” (Itä-Savo)

8.10. Tupakanpoltto kielletty Punkasalmen kattopäretehtaalla
”Palovaaran torjuminen. Tehtailija Viktor Sandbergin Punkaharjun pit. Punkaniemen kylästä, anomuksen johdosta on maaherra enintään 40 päiväsakon uhalla kieltänyt tupakanpolton tehtailija Sandbergin mainitussa kylässä omistamissa tehdas- ja varastorakennuksissa, lukuun ottamatta siihen tarkoitukseen erikoisesti varattuja huoneita, kuin myöskin asiattomien henkilöiden tulemisen tehdasalueelle.” (Länsi-Savo)

11.10. Mies kuoli väkijuomain uhrina Vuoriniemellä
”T.k. 5 päivänä työmies Paavo T. Säämingin pitäjän Vuoriniemen kylässä August K:n talossa ryypiskeli niin runsaasti pirtua, että humaltuneena iltapimeällä häipyi talon läheiseen metsään, johon tuupertuneena jäi yöksi ja josta hänet pitkän etsiskelyn jälkeen vasta t. k. 9 päivän aamuna löydettiin kuolleena. Löydettäessä ei hänestä tavattu mitään väkivallan merkkiä, mikä olisi antanut aihetta epäillä hänen kuolleen toisen käden kautta saamistaan vammoista, eikä hänen tiedetty olleen riidassa kenenkään kanssa. Nähtävästi on kuolema aiheutunut liiallisesta väkijuomain nauttimisesta.” (Itä-Savo)

11.10. Viinan hallussapidosta ja juopumuksesta sakkotuomio
”Viinarikokset. Säämingin käräjillä eilen tuomittiin taloll. poika Matti S. Vuoriniemeltä juopumuksesta 100 mk:n sakkoon sekä väkijuomain luvattomasta hallussapidosta 300 mk:n sakkoon.” (Itä-Savo)

14.10 Helsinkiin muuttaneen Albin Niirasen uusi ravintola sai kehuja
Punkaharjulla Valtionhotellin ja Peikkolan täysihoitolan entinen johtaja Albin Niiranen sai lehdiltä kehuja uudesta Virkamiestalon ravintolastaan Helsingissä.
”Viihtyisä paikka. Helsinkiläiset ja maaseudulta pääkaupunkiin saapuneet vieraat eivät varmaankaan ole huomanneet, minkä viihdytyksen voi saada ravintolassa, joka toimittaa ruuasta puhumattakaan kaiken opastuksen. Virkamiestalolla tämä saadaan. Sen johto on jo keväästä alkaen ollut ravintola-alalla tunnetun ammattimiehen, Punkaharjun maailmanmainetta hoidostaan saaneen hotellin entisen isännän hra Niirasen käsissä.” (Iltalehti)
”Virkamiestalon uusi ravintoloitsija Niiranen, joka viime keväänä otti haltuunsa Virkamiestalon ravintolanpidon ja joka on tunnettu Punkaharjun hotellin entisenä hoitajana, oli eilen kutsunut pääkaupungin sanomalehdistön edustajia päivällisille tutustumaan keittiönsä erinomaisiin valmisteihin. Virkamiestalo on viihtyisäin suojiensa, hyvän ruokansa ja vieraiden osaksi tulevan hyvän kohtelun takia kieltämättä suositeltava paikka.” (Kauppalehti)
Niiranen perusti myös Virkamiestalon ravintolan yhteyteen Kahvila Peikkolan.

16.10. Haaksirikko Puruvedellä
”Haaksirikkoon joutui moottorikaljaasi Kesälahti tk. 6 p:n iltana palatessaan Punkasalmesta Kesälahdelle. Päästyä lähelle Kesälahden laituria seisahtui moottori, ja kova myrsky vei moottorin Riihiniemen rantaan louhikolle. Moottori oli lastissa sisältäen kauppiaitten tavaroita.” (Kansan Voima)

16.10. Imatran koskivoimaa saatava Punkaharjulle
Itä-Savon Maataloustuottajain piiritoimikunnan kokouksessa päätettiin kääntyä Säämingin, Kerimäen, Punkaharjun, Enonkosken, Savonrannan, Rantasalmen, Sulkavan ja Parikkalan kuntien sekä Savonlinnan kaupungin valtuustojen puoleen pyytäen näitä valitsemaan edustajansa yhteiseen neuvottelukokoukseen, joka pidettäisiin myöhemmin määrättävänä aikana Savonlinnassa ja jossa harkittaisiin keinoja joiden avulla saataisiin Imatran rakenteilla olevasta voimalaitoksesta mahdollisimman nopeasti johdettua virtaa itäiseen Savoon.
”Kuten tunnettua, on Imatran voimalaitoksesta saatava virta suunniteltu aluksi johdettavaksi yksinomaan Etelä- ja Länsi-Suomeen, jossa jo entuudestaan on suuria voimalaitoksia ja koskia, joista saadaan sähkövoimaa suurelta osalta koko Etelä-Suomen tarpeiksi.” (Iltalehti)

18.10. Punkaharjun nuorisoseuran vuosikokous
”Vuosikokous pidettiin t.k. 10 pnä seuran talolla. Seuran esimieheksi valittiin edelleen paikallisp. H. J. Kosonen sekä johtokuntaan erovuoroiset samoin uudelleen neiti Suoma Kaksonen, Arvi Kaksonen, Veikko A. Kaksonen ja Heikki Immonen. Edelleen on johtokunnassa opettajat Veera Miinalainen ja Antti Niemi, neiti Kauno Seppäläinen ja Olavi Puhakka. Varajäseninä johtokuntaan tulivat edelleen Jalmari Jurvanen ja Esteri Tuomainen. Seuran jäsenmaksuksi hyväksyttiin entinen 2 mk.”

27.10. Räätäli Heinosen kavallusjuttu toistamiseen Kerimäen käräjillä
Punkaharjun ja Kerimäen kuntien kassoista kavalluksia tehneen räätäli Heikki Heinosen kavallussyytteitä käsiteltiin Kerimäen käräjillä toisen kerran. Kuntien edustajat uusivat rangaistusvaatimuksensa. Punkaharjun kunnan edustaja pyysi juttua vielä lykättäväksi siihen saakka, kunnes kavallusten kokonaissumma olisi selvitetty. Kokonaissumma oli noussut Punkaharjun osalta 80 000 markkaan ja Kerimäellä 10 000 markkaan. Käsittelyä päätettiin lykätä 25. marraskuuta saakka.
Samoilla käräjillä oikeus tuomitsi Heinosen takaajina olleet mieheet korvaamaan kavalletun summan 10 000 markkaa kunnalle. Takaajat eivät tyytyneet päätökseen, vaan ilmoittivat valittavansa tuomiosta hovioikeuteen. (Itä-Savo)

30.10. Punkaharjulle uusi kunnankirjuri
Punkaharjun kunnankirjuriksi valittiin Lempi Seppäläinen. Rahastonhoitajaksi nimettiin maanviljelijä Pekka Tuunainen. Molemmat olivat kotoisin Punkaharjulta. (Itä-Savo)

30.10. Kieltolakirikokset Mikkelin läänissä
Kieltolakirikoksista pantiin syytteeseen syyskuun 1924 aikana Mikkelin läänissä kaikkiaan 194 henkeä, joista 9 oli naisia. Luvattomasta väkijuoman valmistuksesta oli syytettyinä 10, kuljetuksesta tai varastossa pidosta 143, myynnistä tai lahjoituksesta 37 ja muista kieltolakirikoksista 4 henkilöä. Salapolttimoita hävitettiin 9. Spriitä takavarikoitiin 30 366 litraa ja muita alkoholipitoisia aineita 217 litraa. Juopumuksesta pantiin kuuakuden aikana syytteeseen 247 henkilöä, joista 1 oli nainen. (Savonmaa)

30.10. Laakkonen halusi kulkukauppiaaksi
Työmies Herman Laakkonen Punkaharjun pitäjän Kulennoisten kylästä anoi lupaa kulkukaupan harjoittamiseen. (Savonmaa)

Heikki Kähkönen
Punkaharjun Harjutie Oy
heikki@harjutie.fi

Pääkuvassa kuvataulu ”Metso”. Valkeakosken kaupunginmuseon kokoelma.

Lähteitä: sanomalehdet Savonmaa, Itä-Savo, Länsi-Savo, Suursavolainen, Iltalehti, Kauppalehti, Kansan Voima, Helsingin Sanomat, Karjala ja Vapaus.