Suomen seitsemännen itsenäisyyspäivän juhlinta Punkaharjulla keskittyi kirkonkylälle Punkasalmelle. Juhlapaikkoina olivat kirkko, kirkkoranta ja Palomäen nuorisoseurantalo. Juhlien järjestelyistä vastasivat suojeluskunta ja Lotta Svärd -järjestön paikallisosasto. Tämä erikoisartikkeli liittyy Punkaharjun kunta 100 vuotta -artikkelisarjaan.
Itsenäisyyspäivän vietto sata vuotta sitten alkoi Punkaharjulla jo perjantaina 5. joulukuuta. Itä-Savo-lehti raportoi, että lotat kokoontuivat kiireellä Putikon nuorisoseurantalolle Punkasalmen Palomäelle ja suojeluskuntalaisia kerääntyi paikalle pitäjän joka kulmalta.
– Pidettiin harjoituksia ja hauska illanvietto lottien kanssa. Itä-Savo-lehti kirjoitti itsenäisyyspäivän aaton tunnelmista.
Lauantaina itsenäisyyspäivän aamuna väkeä kokoontui jo varhain Palomäelle. Lotat ja suojeluskuntalaiset koristelivat ja liputtivat seurantalon. Kun lotat olivat ruokkineet suojeluskunnan miehet, väki marssi kohti kirkkoa kello 11 alkaneeseen juhlajumalanpalvelukseen.
Kirkonmenojen jälkeen, iltapäivällä kello 1, suojeluskuntalaiset järjestäytyivät paraatiin Puruveden rantaan kirkon ja hautausmaan viereen. Kirkkorannan jäällä suoritettua paraatia seurasi pastori Yrjö K. Airolan pitämä kenttäjumalanpalvelus.
– Yleisöä oli saapunut runsaasti juhlimaan, Itä-Savo tähdensi.
Tuvan täydeltä yleisöä itsenäisyyspäivän iltajuhlassa.
Itsenäisyyspäivän juhlailtama alkoi iltakuudelta Palomäellä, jonne kokoontui yleisöä ”huoneiden täydeltä”. Tilaisuuden aluksi herrat Eino ja Aarne Takkinen soittivat viululla opettaja P. Talvenheimon säestäessä heitä pianolla. Sen jälkeen suojeluskunnan paikallispäällikkö H. J. Kosonen lausui vieraat tervetulleiksi.
Sitten ohjelmassa oli runoesityksen vuoro. Opettajatar Veera Miinalainen ja rouva Nieminen lauloivat duettoja herra P. Kupiaisen säestyksellä. Kuorolaulua esittivät lottien kuoro rouva Niemisen johdolla ja mieskuoro opettaja P. Talvenheimon johdolla. Runon Suomen satu lausui herra I. Ilmanen. Lopuksi nähtiin kuvaelma Metsän uni.
– Ohjelman jälkeen hajaannuttiin juhlatunnelman vallitessa. Suojeluskuntalaiset lausuivat kiitoksensa lotille ja niille, jotka olivat ottaneet huomiota herättävällä tavalla osaa juhlan aikaansaantin.
(Itä-Savo 9.12.1924)
Suojeluskuntien toiminta käynnistyi Punkaharjulla sisällissodan alla 1917.
Suojeluskuntatoiminta Kerimäen pitäjän alueella alkoi jo ennen sisällissotaa. Kyliin perustetut suojeluskunnat kokoontuivat Kerimäen sk:n alaisissa paikallisosastoissa. Punkaharjun seudun suojeluskunta perustettiin Valtionhotellissa 1. maaliskuuta 1918.
Punkaharjun kunta itsenäistyi Kerimäen pitäjästä vuoden 1924 alusta. Sen myötä Punkaharjun suojeluskunnan toiminta itsenäisenä järjestönä alkoi kuukautta myöhemmin eli 1. helmikuuta 1924.
Lotta Svärd -järjestö perustettiin sisällissodan jälkeen tukemaan suojeluskuntia. Sen synty juontaa juurensa suojeluskuntien naisosastoihin. Järjestön tarkoituksena oli ”avustaa maan suojeluskuntia terveydenhoidolla, ruuanlaitolla, varustuksia valmistamalla, varoja hankkimalla sekä muilla suojeluskuntien toimintaa edistävillä keinoilla”.
Lotta-järjestön toiminta organisoitiin suojeluskuntien mallin mukaisesti. Kerimäelle perustettiin järjestön paikallisosasto, joka jatkoi suojeluskunnan tapaan toimintaansa itsenäisenä Punkaharjun kunnan erottua Kerimäestä. Punkaharjulla Lottien toimintaan osallistui mm. suojeluskuntalaisten vaimoja ja lähisukulaisia.
Punkaharjun suojeluskunnan synnystä kertova artikkeli Punkaharju 100 vuotta – Suojeluskuntalaiset vallan ytimessä uuden kunnan hallinnossa avautuu tämän linkin takaa.
Kirjoitus liittyy Heikki Kähkösen toimittamaan sarjaan Punkaharjun kunta 100 vuotta. Koko artikkeli otsikolla Moni vajosi heikkoihin jäihin ja Punkasalmen varmuuspäre keräsi ihastusta palonäytöksessä – joulukuu 1924 on luettavissa kokonaisuudessaan tämän linkin takana.
Heikki Kähkönen
Punkaharjun Harjutie Oy
Harjutie.fi
